Eurooppa ja EU

Eurooppalainen identitetti
"moninaisuudessaan yhtenäinen"

Arvot ja identiteetti
-Yhteiset eurooppalaiset arvot-
Eurooppalainen kolmijalka  - eurooppalaisen identiteetinytimenä

1. Kreikkalainen rationalismi
• järkiperäinen ajattelu ja tiede
2. Roomalainen oikeus
• roomlainen laki ja oikeudellinen ajattelu
3. Kristinusko
• lähimmäisen rakkaus ja tasavertaisuus

• Kreikkalainen filosofia
• Roomalainen oikeus
• Kristillinen lähimmäisen rakkaus
• Tieteellinen maailmankäsitys
• Humanistinen sivistys
• Vapaus, veljeys ja tasaa-arvo
• yksilön vapaus perustana kilpailulle ja heikommanhuolehtimiselle
• Kapitalismi

Perussopimukset ja integraatio

• Hiili- ja teräsyhteistyö (EHTY) 1951
• Saksan ja länsivaltojen, erityisesti Ranskan perivihollisuus haluttiin suursotien jälkeen lopettaa ja maat haluttiin saattaa riippuvaisiksi toisistaan uusien sotien välttämiseksi
• Saksasta haluttiin lännen liittolainen ja yhteistyökumppani
• Ranskalaisen integraation ajaja Jean Monnetin ajatuksien pohjalta Ranskan ulkoministeri Robert Shuman antoi 9.5.1950 Shumanin julistuksen
• Maailmanrauha turvataan luovin ponnisteluin 
• Eurooppa jälleenrakennetaan kehittämällä aitoa yhteisvastuullisuutta
• Saksan ja Ranskan vastakkainasettelu lopetettava
• Kaikki Euroopan kansakunnat, jotka sitoutuu periaatteisiin voivat osallistua
• Saksan ja Ranskan hiili- ja terästuotannon saattaminen yhteisen, kansainvälisen ja riippumattoman viranomaisen valvontaa
• jäsenvaltioita sitovat ja lainvoimaiset päätökset
• taloudellisten etujen mukauttaminen toisiinsa kehittää elintasoa ja auttaa Euroopan yhteisön luomisessa
• Tarkoituksena löytää kansallinen etu kaikkien yhetisestä edusta
• neuvotteluihin osallistui Saksa, Ranska, Italia, Belgia, Alankomaat ja Luxemburg
• sopimuksen ratifiointi Pariisissa 1951 (sopimuksen päättyminen 2002)
• 1967 Euroopan yhteisö
• hiili- ja teräsyhteisö, Euraton ja EEC yhdistyi Euroopan yhteisöksi
• erilliset toimielimet sulautuivat komissioksi ja ministerineuvostoksi
• Rooman sopimukset 1957
• Messinan neuvottelujen (1955) pohjalta hiili- ja teräsyhteisön 6 jäsentä solmi 1957 Roomassa
• Rooman sopimukset laajensi hiili- ja teräsyhteisön aloittaneen mallin koskemaan kaikkea tavaraa
• yhteismarkkinoiden alku
• tullien ja kaupanesteiden asteittainen puku
• yhteisen maatalouspolitiikan luominen
• Euroopan talousyhteisö (EEC)
• Tulliliitto ja yhteismarkkinat
• pohja taloudelliselle integraatiolle
• Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom)
• modernit energiamuodot
• 1980-1990
• tiiviimpi yhteistyö
• kiihtyvä globalisaatio
• Euroopasta haluttiin entistä kilpailukykyisempi maailmanlaajuisessa taloudellisessa kilpailussa
• erityisesti Yhdysvallat ja Japani olivat vahvistaneet asemiaan
• suuret poliittiset muutokset
• Berliinin muuri murtuu
• Saksa yhdistyy
• Neuvostoliitto hajoaa ja kylmä sota päättyy
• Uudet demokratiat
• Maastrichtin sopimus 1992
• Sopimus Euroopan unionista
• taloudellinen yhteistyö laajenee poliittiseksi unioniksi
• sisämarkkinoiden toteutus
• ihmisten, yritysten ja hyödykkeiden vapaa liikkuvuus unionin alueilla
• talous- ja rahaliitto EMU
• yhteisvaluutta
• yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka
• Euroopan unionin kansalaisuus luotiin
• Euroopan parlamentin vaikutusvallan vahvistus
• yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa
• Lissabonin sopimus 2009
• muutokset
• Euroopan perustuslaki
• päätöksenteon avoimmuus, demokraattisuus ja tehokkuus
• enemmän määräenemmistöpäätöksiä
• parlamentin aseman vahvistuminen
• oikeusjärjestelmän yksinkertaistus
• perus- ja ihmisoikeuksien suojelu
• perusoikeuskirja oikeudellisesti sitovaksi
• EU:sta oikeushenkilö
• pilarijaon poistuminen
• kansalaisaloitteen mahdollisuus
• EU-presidentti ja EU:n ulkoministeri

Talous

• Talous- ja rahaliitto (EMU)
• Siihen kuuluvien maiden talous- ja rahapolitiikan yhdentäminen
• EKP päättää euroalueen yhteisestä raha- ja valuuttakurssipolitiikasta
• Euro yli 300 miljoonan kuluttajan valuutta > toiseksi suurin valuutta USA:n dollarin ohella
• Euro kelluva valuutta, jonka arvo määräytyy valuuttamarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan mukaan
• 1. Vaihe
• 1990
• valuuttasiirtojen vapautus EEC:n alueella
• 1992 Maastrichtin sopimus ja EMU:n vieminen loppuun
• 2. Vaihe
• EKP:n edeltäjäksi aijotun EMI:n perustus
• 1997 vakaus- ja kasvusopimus
• kriteerit euron käyttöönottoon (lähentymiskriteerit)
1. Matala inflaatio > inflaatio saa ylittää max. 1,5 prosenttiyksikön verran kolmen hintavakaudeltaan parhaan EMU-maan inflaation
2. Matala korkotaso >  keskimääräinen pitkäaikainen nimelliskorko ylittää max 2 prosenttiyksikköä kolmen hintavakaudeltaan parhaan maan vastaavan koron
3. Matala valtion talouden alijäämä > alijäämä alle 3% maan BKT:sta
4. Vakaa valuutta > valuuttakurssi pysyy määrätyssä vaihteluvälissä 2 vuoden tarkkailuajan
• 1998 Euroopan keksuspankki (EKP) perustetaan
• 3. Vaihe
• yhteisvaluutta euron käyttöönotto
• 1999 eurosta valuutta > käteisvaluutta vuonna 2002
• EURO
• EDUT
1. vakaa valuutta, pienet suhdannevaihtelut ei vaikuta
2. valuutanvaihtoa ei tarvita euromaiden välillä
3. hintojenvertailu helppoa
4. pitänyt toistaiseksi korot ja inflaation melko matalina
• HAITAT
1. EKP:n ohjauskorko voi olla huono yksittäiselle jäsenmaalle
2. Euromaa ei voi harjoittaa taloustilanteeseen soveltuvaa itsenäistä talous- ja rahapolitiikkaa
• devalvointi, revalvointi tai valuutan liikkeelle lasku ei onnistu 
• EUROn käyttö
• vanhoista jäsenmaista Iso-Britannia, Ruotsi ja Tanska jättäytyi kolmannen vaiheen ulkopuolelle
• 2000-luvun uusista jäsenmaista euroa käyttää Slovenia, Malta, Kypros, Viro, latvia ja Liettua
• EU:n ulkopuolisista maista euroa käyttää Andorra, Kosovo, Monaco, Montenegro, San Marino ja Vatikaani

Yhdentyminen eli integraatio 1945 - 2016

1945 

• toinen maailmansota päättyy liittoutuneiden voittoon
• YK eli yhdistyneet kansakunnat perustetaan 
• maailmanlaajuinen yhteistyöjärjestö edistämään rauhaa ja turvallisuutta

1946

• Isobritannian Winston Churchill esittää ajatuksen Euroopan Yhdysvalloista Zurichissä

1947

• Yhdysvaltojen Marshallin Euroopan jälleenrakennussuunnitelma > Marshall-apu, rahallinen avustus

1948

• Euroopan taloudellinen yhteistyöjärjestö (OEEC) osanan Marshall-apua > OECD:n edeltäjä
• Haagin suuri Eurooppa-kokous 
• ajatus Euroopan yhdysvalloista hylätään
• yhteistyö ihmisoikeuksien ja demokratian vahvistamiseksi

1949

• Euroopan neuvosto
• demokratian ja ihmisoikeuksien turvaaminen, sekä vahvistus
• Nato eli pohjois-Atlantin puolustusliitto > sotilasliitto

1950

• Ranskan ulkoministeri Robert Schuman ehdottaa Ranskan ja Saksan liittotasavallan hiili- ja teräsvarojen yhdistämistä uusien sotien välttämiseksi
• tuki Jean Monnetilta - keskeinen integraatiossa

1951

• Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY) sopimus Pariisissa
• Ranska, Saksa, Italia, Belgia, Alankomaat, Luxemburg

1955

• Messinan konferenssi > suunnitelma yhteismarkkinoista

1957

• Rooman sopimukset
• Euraton - Euroopan atomienergiayhteisö
• EEC - Euroopan talousyhteisö

1959

• Euroopan vapaakauppaliitto (EFTA)
• Isobritannian aloite ja Tukholman yleissopimus

1960

• Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD)

1963

• Isobritannian EEC:N jäsenyys estyy
• Ranska käyttää veto-oikeuttaan

1965

• Euroopan yhteisöjen toimielinten fuusiosopimus
• Euroopan yhteisö (EY) syntyy

1966

• EY:n päätöksenteon yksimielisyys

1968

• EY:n yhteismarkkinat
• sisäiset tullit pois
• yhteiset ulkotullit kolmansiin maihin 

1969

• Yhteiset maataloussäännökset

1973

• Iso-Britannia, Tanska ja Irlanti EEC:n jäseniksi

1975

• ETYK-huippukokous Helsingissä

1979

• Ensimmäinen suorilla vaaleilla valittu Euroopan parlamentti

1982

• Grönlanti eroaa EY:stä

1987

• Turkki anoo EY:n jäsenyyttä

1989

• Berliinin muuri murtuu

1990

• Saksa yhdistyy

1991

• Neuvostoliitto hajoaa ja kylmä sota loppuu
• Ruotsi hakee EY:n jäsenyyttä

1992

• Sopimus Euroopan Unionista , Maastrich
• Suomi ja Norja hakee EY jäsenyyttä
• Euroopan talousalue (ETA)

1993

• sisämarkkinat toteutuu
• Maastrichtin sopimus tulee voimaan

1994

• Neuvoa-antava kansanäänestys unionin jäsenyydestä Suomessa ja Ruotsissa

1995

• Suomi, Ruotsi ja Itävalta liittyvät EU:hun
• Shengenin sopimus
• yhteinen rajavalvonta ja vapaa liikkuvuus

1997

• Amsterdamin sopimus (EU:n perussopimus)
• vapaus, turvallisuus ja oikeus

1998

• liittymisneuvottelut 10 hakijamaan kanssa
• EMU:n kolmas vaihe
• Euroopan keskuspankki (EKP) perustetaan
• Eurosta yhteisvaluutta

1999

• 11 maata siirtyy EMU:n kolmanteen vaiheeseen ja ottaa käyttöön euron
• maatalouden Agenda 2000 -ohjelma
• Suomen EU-puheenjohtajakausi

2000

• Nizzan hallitusten välinen konferenssi
• uusi laajeneminen

2002

• Eurokolikoiden ja -seteleiden liikkeelle lasku

2004

• EU saa 10 uutta jäsenmaata

2006

• Suomen toinen puheenjohtajakausi

2007

• Eurooppa-neuvosto hyväksyy EU:n uudistamissopimuksen eli Lissabonin sopimuksen

2008

• laaja tukipaketti finanssikriisin torjumiseksi

2009

• lissabonin sopimus tulee voimaan 
• 27 jäsenmaata ratifioinut

2010

• Kreikan velkakriisi uhkaa Euroopan talous- ja rahaliittoa
• Kreikalle tukipaketti
• Euromaat sitoutuu kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kanssa vakauttamaan Euroopan rahoitusmarkkinat
• Euroopan väliaikainen rahoitusvakausväline (ERVV)
• myöntää lainaa vaikeuksissa oleville maille
• Ylivelkaantuneen Irlannin tukeminen

2011

• Ylivelkaantuneen Portugalin tukeminen
• Euromaat hyväksyy Suomen Kreikalta vaatimat vakuudet

2012

• Kreikalle toinen tukipaketti
• Espanjan pankkituki
• Pysyvä Euroopan vakausmekanismi (EVM)

2013

• Kroatiasta 28. jäsenmaa

2014

• Latvia ottaa käyttöön euron

2015

• Liettua ottaa käyttöön euron
• Pariisin ilmastosopimuksen allekirjoittaa 195 YK maata
• ilmanstonmuutoksen hillintä

2016

• Isobritannian kansanäänestys johtaa Brexitiin.

EU kansalaisuus ja oikeudet
Nämä EU kansalaisen oikeuden ylittävät jäsenmaiden kansallisten lakien suomat oikeudet
EU kansalaisuus luotiin 1992 Maastrichtin sopimuksella

• Liikkumisen vapaus (Shengenin sopimus) > 
• Kansalaisten vapaa liikkuvuus jäsenmaiden sisällä ja maasta toiseen 
• Yritykset liikkuu, ihmiset muutta työn ja koulutuksen perässä
• Äänioikeus ja vaalikelpoisuus >
• Oikeus suojeluun >
• Oikeus kannella >

Vaikuttaminen ja vallankäyttö Euroopan unionissa

Hallintoelimet:

Euroopan unionin neuvosto

Euroopan unionin neuvosto - edustaa jäsenvaltioita

• Kutsutaan myös ministerineuvostoksi
• kokoontuu Brysselissä ja joskus Luxemburgissa
• luotiin perussopimuksilla 1957
• koostuu jäsenmaiden hallituksen edustajista, ministereistä
• esityslistan aiheet ratkaiseen minkä aiheen ministerit ovat kulloinkin läsnä (yhteiset asiat, ulkoasiat, sisäasiat ja oikeus, talous- ja rahoitusasiat kuten sisämarkkinat ja kilpailukyky, työllisyys ja sosiaalipolitiikka, sekä koulutus ja kulttuuri)
• valmisteluelimenä toimii pysyvien edustajien komitea, Coreper, joka koostuu jäsenvaltioiden EU-suurlähettiläistä ja heidän varamiehistään.
• jäsenmailla on neuvostossa asukaslukuun suhteutetut äänimäärät ja päätökset tehdään joko yksimielisesti tai määräenemmistöllä (255 ääntä 345)
• kaikkein tärkeimmät kysymyksen vaatii yksimielisyyden 
• perussopimuksen muuttaminen
• uusi jäsenmaa
• puheenjohtajana toimii 1 valtio kerrallaan, vuorotellen 6 kuukauden pituisen jakson
• nykyinen puheenjohtaja Malta (1.1 - 30.6.2017)

• Tehtävät

1. Neuvottelee ja hyväksyy EU:n lainsäädännön > yhteispäätösmenettelyllä
• tärkein lainsäädäntö- ja päätöksentekoelin
• korkein toimivalta lainsäädännössä
• yksikään laki ei voi astua voimaan ilman neuvoston suostumusta
2. Koordinoi jäsenvaltioiden politiikkoja
• talous- ja finanssipolitiikka 
• talouden ohjauksen ja hallinnan tehostus
• koulutus, kulttuuri ja urheilu, sekä nuoret
• työllisyyspolitiikka
3. Kehittää EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa
• ulko- ja turvallisuuspolitiikka
• kehitys- ja humanitaarinenapu
• puolustus
• kaupankäynti
4. Kansainvälisten sopimuksien tekijä
• komissio neuvottelee > neuvosto päättää sopimusten ratifioinnista ja solmimisesta
• hyväksyy lopullisen päätöksen
• kauppa, yhteistyö ja kehitys
5. EU:n talousarvion hyväksyjä
• budjettiarvio yhdessä parlamentin kanssa

Eurooppa-neuvosto

Eurooppa-neuvoston - hallitusten päämiesten huippukokous

• Kaksi kertaa EU:n neuvoston puolivuotisen puheenjohtajakauden aikana neuvosto kokoontuu huippukokoukseen
• Huippukokouksessa jäsenmaita edustaa jäsenmaiden hallitusten päämiehet ja kokoonpanoa kutsutana nimellä Eurooppa-neuvosto
• Eurooppa-neuvosto on unionin varsinainen toimielin, muttei lakiasäätävä elin
• Hallitusten päämiesten ohella kokouksiin osallistuu
• Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja > nykyinen Donald Tusk
• Euroopan komission puheenjohtaja > nykyinen Jean Claude Juncker
• Ulkopoliitiikkaa koskevissa asioissa on mukana myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja

• Tehtävät
• Määrittää EU:n yleisen poliittisen suunnan ja prioriteetit
• Päättää tärkeimmistä poliittisista linjakysymyksistä ja unionin kehittämisestä

Euroopan parlamentti - edustaa kansaa (Vastaa periaatteessa eduskuntaa)

Tehtävät

1. Lainsäädäntö
• solmii kansainvälisiä sopimuksia
• päättää kansainvälisistä sopimuksista ja EU:n laajentumisesta
• Komission lainsäädäntöaloityteiden käsittelu ja uuden lainsäädännön hyväksyntä yhdessä EU:n neuvoston kanssa
2. Valvonta
• valvoo toimielimia ja niiden demokratiaa
• hyväksyy talousarviot eli budjetit (vastuuvapaus)
• käsittelee vetoomuksia
• keskustelee rahapolitiikasta Euroopan keskuspankin kanssa (EKP)
• hyväksyy komission puheenjohtajan ja kokoonpanon
3. Talousarvio
• päättää talousarviosta EU:n neuvoston kanssa
• monivuotisen rahoituskehyksen hyväksyntä
• pitkän aikaväin talousarvio

Rakenne

• Puhemies Martin Schulz
• Jäseniä Europarlamentaarikot (MEP eli mepit), jotka valitaan suorilla vaaleilla kustakin jäsenmaasta
• Vuoden 2014 europarlamenttivaalien jälkeen jäsenmäärä on 751 > vaalit järjestetään 5 vuoden välein
• jäsenet valitaan kansallisten puolueiden listoilta kunkin maan sisältä, mutta parlamentissa jäsenet kuuluvat europuolueiden alaisiin europarlamenttiryhmiin
• Euroopan parlamnetissa on 8 poliittista ja 1 sitoutumaton ryhmä
• poliittiset ryhmät ja jäsenet
• Euroopan kansanpuolueen ryhmä 265 (KOK, KD)
• Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä 188 (SDP)
• Euroopan konservatiivit ja reformistit 74
• Euroopan liberaalidemokraattisen liiton ryhmä 68 (KESK, RKP)
• Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatio ryhmä/ Euroopan vihreä vasemmisto (52)
• Vihreät/Euroopan vapaa allianssi -ryhmä 51 (VIHR.)
• Vapauden ja suoran demokratian eurooppa 42 (PS)
• Kansakuntien ja vapauden Eurooppa (40)
• Sitoutumattomat (18)
• Toimii
• Brysselissä (Belgia) > mini-istunnot (paripäivää), valiokuntien ja poliittisten ryhmien kokoontumiset
• Strasbourgissa (Ranska) > täysi-istunnot (12x4 päivää), joissa käsitellään mm. säädösaloitteita ja annetaan päätelauselmia
• Luxemburgissa (Luxemburg) > osa sihteeristön työstä

Euroopan komissio - edustaa yhteisen Euroopan etua > unionin moottori

• Euroopan unionin poliittisesti riippumaton hallintoelin, joka edistää koko unionin yhteistä etua ei jäsenmaiden erioikeuksia
• Keskuvirasto, jonka vastuulla on pitää unionin pyörät pyörimässä

Tehtävät

1. Aloiteoikeus
• unionin lainsäädäntö aloitteiden teko
• lainsäädäntöä valmistellessa kuunnellaan sekä asiantuntijoita, että kansalaisia
2. Perussopimusten valvoja
• varmistaa että jäsenmaat eivät laiminlyö perussopimuksia 
• valvoo lainsäädännön soveltamista
3. Toimeenpanovalta
• hallitsee unionin politiikaa ja talousarviota
• esim. rahoitustuet
• panee täytäntöön Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoksen päätöksiä
4. Kansainvälinen ulottuvuus
• tehtävät unionin puolesta unionin rajojen ulkopuolella
• kauppasopimusten neuvottelu
• kehitysohjelmat mm. Afrikassa

Rakenne ja toiminta

• Kommision jäseniä ovat komissaarit (muodostavat yhdessä kollegion), joita valitaan yksi kustakin jäsenmaasta > Brexitin jälkeen 27 kappaletta
• jokaisella komissaarilla on oma vastuualue, mutta samalla kaikki päätökset tehdään yhdessä ja kaikki osallistuvat kaikkia aihealueita koskeviina sioihin
• eivät edusta jäsenmaataan vana ajavat unionin yhteistä etua
• Komissaarit kokoontuvat viikottain (keskiviikkoisin) Belgian Brysseliin
• Komission tämänhetkinen puheenjohtaja on Jean-Clade Juncker (Luxemburg)
• toimikausi 5 vuotta, nykyinen komissio valittiin 2014

Eri neuvostot

	Eurooppa- neuvosto	EU:n neuvosto	Euroopan neuvosto
Status	EU:n toimielin	EU:n toimielin ja lainsäädäntöelin	Ei toimielin
Toimijat	Jäsenmaiden hallitusten päämiehet, komission puheenjohtaja	ministerineuvosto koostuu jäsenmaiden ministereistä	hallitusten välinen järjestö 47 jäsenvaltiota (suurin osa Euroopan valtioista)
Tehtävät	EU:n yleinen politiikka ja sen kehitys	lainsäädäntö- ja päätöksentekoelin	suojelee ihmisoikeuksia, edistää kulttuurista monimuotoisuutta ja torjuu sosiaalisia ongelmia
Perustettu	1974 ensimmäinen kokous	1957	1949
Paikka	Bryssel	Bryssel, Luxemburg	Strasbourg, Ranska

EU:n Tuomioistuimet
Tuomioistuin - vaalii yhteisön oikeuksia

• Luxemburg
• EU:n tuomioistuimen toimivalta ulottuu asioihin, jotka kuuluvat yhteisön päätösvallan piiriin 
• muissa asioissa tuomiovaltaa käyttävät kansalliset tuomioistuimet
• Toimijat
• yksi riippumaton tuomari kustakin jäsenvaltiosta
• 11 julkisasiamiestä
• Tehävät
• varmistaa, että EU:n lainsäädäntöä (asetukset, direktiivit ja säädökset) tulkitaan ja sovelletaan yhtenevästi, samalla tavalla jokaisessa jäsenmaassa
• eurooppaoikeus
• varmistaa, että jäsenmaat ja EU:n toimielimet noudattavat lainsäädäntöä
• lupa myös tarkastaa, että kansalaisten perusoikeuksia kunnioitetaan kaikkialla Euroopan unionissa
• tuomionantooikeus ihmisten vapauteen ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa
• kansalaiset tai yritykset voivat tehdä tuomioistuimelle kanteluita EU toimielinten virheellisestä toiminnasta

Tilintarkastustuomioistuin - vartioi varojen käyttöä

• Luxemburg
• EU:n ulokoinen riippumaton tarkastaja, jonka tehtävänä on ajaa EU:n veromaksajien etuja varmistamalla varojen oikeanlaisesta, vilpittömästä käytöstä
• Tilintarkastustuomioistuin varmistaa, että Euroopan unionin budjettia eli talousarviota (rulot ja menot) on hallinnoitu oikein ja moitteettomasti
• Tarkastaa kaikkien EU:n varoja käsittelevien organisaatioiden tilit tarvittaessa (EU:n toimielimet, EU-maat, EU:N rahoitusta saavat maat)
• voi viedä asian Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen
• Raposrtoi korruptio, petos ja laittomuusepäilyt Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF)

Euroopan Tuomioistuimet
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin

• Strasbourg, Ranska
• ylikansallinen tuomioistuin 
• kaikki Euroopan neuvoston jäsenet ihmisoikeussopimuksen osapuolina
• Ihmisoikeussopimus takaa
• sopimusvaltioiden kansalaisille ja niiden alueilla asuville ihmisille ihmisoikeudet kuten oikeuden elämään, yksityisyyteen ja omaisuuden suojaan
• Tuomioistuin valvoo ihmisoikeussopimuksen noudattamista
• Valitus tuomioistuimene edellyttää, että viranomainen on tehnyt ihmisoikeussopimuksen turvaaman oikeuden rikkomuksen ja että kaikki kotimaiset oikeuskeinot on käytetty
• Tuomioistuimessa on riippumaton tuomari jokaisesta jäsenvaltiosta

Kansainvälinen tuomioistuin

• Haag, Alankomaat
• Yhdistyneiden kansakuntien (YK) tärkein oikeudellinen elin
• Perustettu YK:n peruskirjalla 1945
• Tuomioistuin käsittelee vain valtioiden välisiä kiistoja eikä sen toiminta liity kansojen tai yksittäisten ihmisten välisten riitojen selvittämiseen
• Jäsenvaltioita n. 193

Kansainvälinen rikostuomioistuin

• Haag, Alankomaat
• Toimii läheisessä yhteistyössä YK:n kanssa
• Tuomitsee henkilöitä, jotka ovat syyllistyneet sotarikoksiin, rikoksiin ihmisyyttä vastaan ja joukkotuhontaan
• 119 sopimusvaltiota

Varsinaisia toimielimiä täydentävät organisaatiot
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

• edustaa kansalaisyhteiskuntaa ja työmarkkinaosapuolia (työnantajat, työntekijät, ammattiliitot, kuluttajat)
• neuvoa-antava asema koskien talosuelämää ja työmarkkinoita

Euroopan unionin alueiden komitea

• edustaa alueellisia ja paikallisia yhteisöjä (alue- ja paikallisviranomaiset)
• antaa alueille ja akupungeille mahdollisuuden vaikuttaa unionin päätöksentekoon

Euroopan keskuspankki (EKP)

• Euroopan keskuspankki ja kansalliset keskuspankit muodostavat eurojärjestelmän
• EKP sijaitsee Frakfurt am Mainissa, Saksassa
• EKP huolehtii euroalueen rahapolitiikasta
• pyrkii pitämään yllä hintavakautta, jolloin inflaatio on keskipitkällä aikavälillä hieman alle 2%
• vaikuttaa myös ohjauskorkoihin, jotka taase vaikuttavat talouteen ja hintatasoon
• EKP
• säilyttää virallisia varantoja kuten valuuttaa
• antaa luvan uusien euroseteleiden liikkeelle laskuun
• huolehtii maksujärjestelmien (korttiostot) toimivuudesta 
• laatii erilaisia tilastoja
• Ylin päätösvalta on EKP:n neuvostolla, joka koostuu Euro-maiden kansallisten keskuspankkien pääjohtajista ja EKP:n johtokunnan jäsenistä
• ajavat yhteistä etua

Euroopan investointipankki

• EU-maiden yhteisomistuksessa
• Sijaitsee Luxemburgissa
• Rahoittaa EU:n tavoitteita tukevia hankkeita EU sisällä ja sen ulkopuolella
• Tavoitteet
• edistää työllisyyttä ja kasvua
• tukea ilmastonmuutoksen hillintää
• edistää EU:n toimintapolitiikkaa unionin ulkopuolella
• Ottaa lainaa pääomamarkkinoilta ja antaa lainaa investoinneille, jotka edistävät tavoitteiden saavuttamista

Euroopan oikeusasiamies

• Suojelee EU:n kansalaisia, yrityksiä ja järjestöjä hallinnollisilta epäkohdista
• Tutkii EU:n toimielimiä koskevia kanteluitan ja valvoo hallinnon laillisuutta
• Emily O'Reilly (1.10.2013 lähtien)

Euroopan unionin tulot ja menot

• EU:n budjettiarviota säätelee sopimus
• loppusumma ei saa ylittää 1,24% jäsenvaltioiden yhteenasketusta bruttokansantuotteesta
• EU:n budjetti ei myöskään voi olla alijäämäinen, sillä unioni ei saa ottaa lainaa
• EU:n jäsenmaiden maksut määrytyvät valtion bruttokansantuotteen perusteella
• rikkaat maat saavat unionilta vähemmän tukia kuin maksavat jäsenmaksuja
• tällaisia maita sanotaan EU:n nettomaksajiksi
• suurimmat nettomaksajat ovat Saksa, Ranska, Britannia, Ruotsi, Hollanti ja Itävalta
• myös Suomi on nettomaksaja

Suurimmat tuloerät

• Suurimpana tuloeränä unionin jäsenmailta kerättävät bruttokansantuotteen suuruuteen perustuvat maksut 
• prosenttiosuus jokaisen jäsenmaan bruttokansantuotteesta
• Jäsenmailta kerättävät arvonlisäverotukseen perustuvat maksut
• prosenttiosuus kunkin maan arvonlisäverotuksella saaduista tuloista
• EU:n ulkopuolisilta mailta perittävät tullimaksut
• ulkorajojen tuontitullit
• Maataloudesta ja sokerintuotannosta kerättävät maksut
• EU:n työntekijöiden ansiotulojen verotulot
• EU:n ulkopuolisten valtioiden osallistumismaksut tiettyihin EU-ohjelmiin
• Sakkomaksut EU:n sääntöjä rikkoneilta yrityksiltä

Suurimmat menoerät

• Kestävän kasvun ja työllisyyden tukeminen
• tutkimus, koulutus, investoinnit, liikenne, energia
• Luonnonvarojen suojelu ja hoito
• maatalous- ja rakennetuki,
• Hallinnolliset menot kuten palkat
• eläkkeet, koulut
• Kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus
• oikeus- ja sisäasiat, rajaturvallisuus, maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka
• Muut kulut ja EU kansainvälisenä toimijana
• kehitysapu ja humanitaariset toimet

Nykyisiä uusia kustannuksia

• muuttoliike
• pakolaiskriisi
• brexit
• talouskriisi
• velkaantuminen
• puolustuksen kehittäminen
• terrorismi
• pakolaisuus

Euroopan unionin vaikutukset jäsenmaiden kannalta
Eurooppaoikeus

• Jäsenmaiden viranomaiset ja tuomioistuimet on velvoitettu soveltamaan Euroopan unionin lainsäädäntö ja oikeuskäytänteitä
• Eurooppaoikeus on yhtenevä kaikkialla unionissa ja se ajaa jäsenmaiden kansallisen lainsäädännön edelle
• jäsenvaltion kansallisenlainsäädännön olessa ristiriidassa eurooppaoikeuden kanssa tai viranomaisen rikottua eurooppaoikeutta voidaan asiasta valittaa Euroopan komissioon

Miten päätös tehdään?

1. Euroopan komissio valmistelee lainsäädännön ja tekee lakialoitteen
• aloiteoikeus
• päätöksenteko menettelyn soveltaminen määräytyy sen mukaan millainen on ehdotuksen oikeudellinenperusta eli mihin perustamissopimuksen artiklaan ehdotus perustuu
2. Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti säätää lait
• lainsäädäntö
• asian käsittely päätöksentekomenettelyssä > suurimmat erot käsittelyissä liittyy paelamnetin ja neuvoston toimivaltaan, sekä vallan jakautumiseen
• kuulemismenettely - parlamentti voi antaa vain oman lausuntonsa
• hyväksyntämenettely - parlamentin on annetta suostumuksensa neuvostolle (hyväksyy tai hylkää)
• yhteispäätösmenettely - parlamentti ja neuvosto jakaa lainsääädntövallan

Päätöstyypit

• Päätökset ovat sellaisinaan jäsenmaita sitovia, joten niitä ei voi muuttaa ja tulee panna täytäntöö ohjeiden mukaisesti
• täytäntöönpanon aikatauli ja kiireellisyys, sekä toimintatapa vaihtelee päätöstyypin mukaan

Asetus

• verrattavissa kansalliseen lakiin
• tulee voimaan sellaisenaan muuttamattomana kaikissa unionin jäsenmaissa
• jos kansallinen lainsäädäntö on ristiriidassa asetuksen kanssa, se tulee kumota välittömästi

Direktiivi

• lainsäädäntöohje, jonka tarkoituksena on yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden lainsäädäntöä
• pantava täytäntöön tietyn ajan kuluessa ja jäsenvaltioille voidaan myöntää myös siirtymäaika direktiivin täyttämistä varten

Päätös

• koskee kaikkia niitä, joille se on osoitettu
• jäsenmaa, yritys, yksityishenkily, tietyn elinkeinon harjoittaja
• päätöstä ei voida muuttaa kansallisen viranomaisen toimesta

Säädösten lisäksi EU voi antaa oikeudellisesti sitomattomia suosituksia ja lausuntoja, sekä tiedonantoja uusista lainsäädännöistä ja poliittisista suunnitelmista ja ilmoituksia koskien mm kilpailupolitiikkaa

uskottavuuden ongelma

1. Jäsenmaiden omien etujen tavoittelu
• unionin menestyksen kannalta on välttämätöntä, että jäsenmaat luopuvat oman edun tavoittelusta ja sen sijaan työskentelevät yhdessä koko Euroopan hyväksi
• hallitusten tulee olla vakuuttuneita, että yhteinen etu palvelee parhaiten jäsenmaiden omia kansallisia tavoitteita
2. Ristiriidat ja jäsenmaiden erilaisuus, sekä eri arvoisuus
• ristiriitojan integraation alkumetreistä lähtien > erilainen suhtautuminen mm. yhdysvaltoihin, vapaakauppaan, liikkuvuuteen ja maahanmuuttoon, sekä talouteen
• elintasoerot ja kulttuurilliset erot
3. Velkakriisi
• nakertaa uskottavuutta kansan silmissä
• tavallinen kansa kärsii eniten 
• pankkien pelastuspaketit ja ylivelkaantuminen kaatuu työntekijöiden niskaan
4. Unioni uhkana kansalliselle itsemääräämisoikeudelle?
• päätöksenteko kaukana, etäällä
5. "Brysselin byrokratia"
• byrokratia ja vaikeaselkoisuus
• kansanulottumattomissa
• tärkeinpäätöksenteko piilossa, suljettujen ovien takana niin, että edes media ei pääse paikalle
• kansalaiset joutuvat tyytymään siihen mitä on jo päätetty
6. Vallan legitimiteetti eli oikeutus
• kansalaiset suhtautuvat yhä enemmän unioniin kriittisesti ja jopa vihamielisesti > Brexit ja kasvava populismin suosio
• demokratiavaje > kansanvaltaisuus ei toteudu nykyisessä unionissa
7. Monimutkaisuus
• EU:n tieto niin monimutkaista, että sitä on vaikea esittää ymmärrettävästi kansankielellä
8. EI onnistu vakuuttamaan kansaa
• miksi kansalaisten tulis osallistua EU:n asioihin > ei nähdä käytännön merkitystä

Suomi osana unionia
Yhdentyminen Euroopan yhteisön kanssa

• 1961 Suomesta tuli EFTA:n eli Euroopan vapaakauppajärjestön liitännäisjäsen 
• FINNEFTA-sopimus
• 1973 Suomi sopi vapaakauppasopimuksen Euroopan talousyhteisö ETY:n kanssa
• 1986 Suomesta tuli EFTA:n täysjäsen
• 1990-luvun alku Neuvostoliitto hajosi ja kylmä sota päättyi
• Idänuhan väistyminen
• 1993 EU:n jäsenyysneuvottelut
• 1994 vuoden mittainen jäsenyys osana Euroopan talousalue ETAa

Jäsenyydenhaku ja äänestys

• Idän uhan väistyessä 1991, Ruotsin vanavedessä, Suomi haki Euroopan yhteisön (nyk. EU) jäsenyyttä vuotta myöhemmin 1992
• Suomen haku päätökseen vaikutti ratkaisevasti Ruotsin pyrkimys jäseneksi
• 1993 jäsenyysneuvottelut samaan aikaan Ruotsin ja Itävallan kanssa
• Jäsenyyden haku aiheittu voimakkaita mielipiteitä puolesta ja vastaan
• Lokakuussa 1994 Suomen eduskunta jäsjesti neuvoa-antavan kansanäänestyksen
• EU:hun liittymistä puolsi 57% > Etelä-Suomen kaupunkilaisväestö, nuoret ja hyvin koulutetut
• turvallisuustekijät ja taloudellinen hyöty 
• Venäjän sekava tilanne
• pääsy sisämarkkinoille
• taloudellinen vakaus
• mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin, jotka joka tapauksessa vaikuttaisivat kansallisen politiikan sisältöihin ja linjoihin
• Vastusti 43% > Itä- ja Pohjois-Suomen heikommin kouluettu, vanhempi maatalousväestö
• Suomen oikeus määrätä omista asioistaa kaventuisi ja valta siirtyisi kauas Brysseliin > lopulta Suomi menettäisi itsenäisyytensä
• jäsenyyden pelättiin heikentävän peruselinkeinoja kuten maataloutta > maatalous ei menestyisi kilpailussa
• rajojen aukaisun pelätiin vaikuttavan turvallisuuteen ja sosiaaliturvaan
• maahanmuutto, rikollisuus, pakolaisuus ja vieraat vaikutteet
• kokonaisuudessaan äänestyprosentti oli 74

Jäsenyys ja sen tuomat keskeiset muutokset

1. Pääsy Euroopan sisämarkkinoille
• kulutustavaroiden kuten elintarvikkeiden halventuminen
• kilpailu sähkön hintaan ja puhelinmaksuihin
• suljetut markkinat saivat uusia tuotteita ja valikoimaa muista maista
2. Laajeneva talous, yhteisvaluutta ja markkinat
• tuonnin uudet alueet
• vakaa valuutta 
3. Shengenin sopimus ja vapaaliikkuvuus
• rajamuodollisuuksien poistuminen
• ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja yritysten helpompi liikkuvuus maiden välillä
4. Laajat mahdollisuuden yhetistyöhön ja vaikuttamiseen, sekä kansalaisten oikeudet ja turvallisuus
• Suomen sijainti Venäjän rajanaapurissa

• Suomesta tuli Ruotsin ja Itävallan ohella Euroopan Unionin jäsen 1.1.1995 , sen sijaan esimerkiksi Norja jätti sopimuksen ratifioimatta
• Suomi hyväksyi unionin voimassa olevat perustamissopimukset
• Maastrichin sopimukseen sisältyi päätös talous- ja rahaliitto EMU:n perustamisesta kolmessa vaiheessa
• Suomeen markan tilalle yhteisvaluutta Euro
• Liittyessään Suomi luovutti vapaaehtoisesti osan omasta itsenäisestä eli suvereenista päätöksentekovallastaan Euroopan unionille
• unionin päätösvallan piiriin kuuluu 
• sisämarkkinat
• kilpailupolitiikka
• talous- ja rahaliitto EMU
• maatalouspolitiikka
• EU:n toimivalta ylittää kansallisen toimivallan ja unionin päätöksen on toetutettava sellaisenaan
• asioista, jotka eivät kuulu unionin toimivallan piiriin, Suomi päättää yhdessä muiden jäsenvaltioiden kanssa
• yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka
• yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa
• päätösvalta näissä asioissa viime kädessä jäsenmailla 
• tiivis yhteistyö verotuksessa, terveydenhuollossa, koulutuksessa ja eläketurvassa
• Toiminta yhteisten Eurooppalaisten arvojen, turvallisuuden, päämäärien ja demokratian säilymisen puolesta
• vakauden ja hyvinvoinnin turvaaminen

Päätöksenteko ja EU-asioiden käsittely Suomessa

• EU on osa Suomen oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä
• EU-asiat eivät kuulu ulkopolitiikkaan tai kansainvälisiin suhteisiin vaan niitä hoidetaan samalla tavoin kuin sisäisiä asioita
• 
  
• Samalla Suomi pääsee vaikuttamaan Euroopan yhteisiin asioihin
• Euroopan unionin neuvoston toimintaan osallistuu 1 ministeri vuorollaan Suomesta
• Euroopan komissiossa 1 suomalainen komissaari
• Euroopan parlamenttiin valitaan 5 vuoden välein 13 meppiä suomesta
• Suomi toiminut EU-puheenjohtajamaana 1999 ja 2006
• Suomi on osa kansallisten keskuspankkien ja EKP:n muodostamaa eurojärjestelmää
• Suomi kuuluu Shengen-alueeseen

Alueet
Tulevaisuus Euroopan unionin haasteet ja ongelmat