Yhteiskunta

Suomalaisen yhteiskunnan muuttuminen ja olomuodot
Yhteiskunnan kehitys

• Suomalaisen yhteiskunnan tunnusmerkki on nopea muutos
• 1900-luvun muutostekijät
• talouskasvu seurauksena tuottavuuden kasvusta, joka taasen pohjautui uuteen teknologiaan ja koko maailmantalouden laajentumiseen
• toisistaan riippuvat tekijät
• yhteiskunnan rakennemuutos > nopea elinkeinorakenteen muutos
• alkutuotanto > alkutuotantovaltainen agraariyhteiskunta
• maa- ja metsätalous antoi elannon suurimmalle osalle kansaa (n. 60%)
• jalostus > teollisuuden nousu ja kehitys
• teollisuus työllisti erityisesti kaupungeissa > 1950-luvulta alkaen nopea urbanisaatio eli kaupungistuminen
• tehokas aineellinen tuotanto takaa yhä yhteiskunnan vaurauden
• Palvelut > jälkiteollinen palveluyhteiskunta
• palvelut suurimpana työllistäjänä jo 1970-luvulta lähtien
• Tieto > informaatioyhteiskunta
• 1990-luvun laman jälkeen yleistyvänä trendinä ammatit, jotka liittyy tiedon käsittelyyn, siirtoon ja muokkaamiseen

Nyky-yhteiskunnan muut muodot

• Kulutusyhteiskunta
• runsas tuotanto ja kulutus
• halpa massatuotanto ja vaurastuneet kotitaloudet mahdollistavat yhdessä suuren kulutuksen
• ulkomailta tuonti > halpatuotanto esim. Kiinassa ja Aasiassa
• myös kertakäyttökulttuuri
• Riskiyhteiskunta
• runsas ja hallitsematon kulutus synnyttää maailmanlaajuisia ympäristöuhkiä
• ilmaston muutos kiihtyneen kasvihuoneilmiön seurauksena
• keskilämpötilan kohoaminen
• kaatopaikat suuria metaanintuottajia
• teollisuuden päästöt > hiilidioksidi, rikki
• merten saastuminen esim. muovijätteiden seurauksena
• erilaiset laskeumat 
• myös tieto tuo mukanaan kyberturvallisuuteen liittyviä uudenlaisia riskejä
• Hyvinvointiyhteiskunta
• Suomi kehittyi pohjoimaiseksi hyvinvointivaltioksi viimeistään 1980-luvulla
• vauraus, kansalaisten hyvinvointi ja valtiovallan takaamat laajat ja laadukkaat peruspalvelut kuten ilmainen koulutus ja hyvät sekä tasavertaiset terveydenhuoltopalvelut
• Koulutusyhteiskunta
• laaja ja ilmainen peruskoulu yliopistotasolle saakka
• rakennemuutoksen yhteydessä koulutusaste kohosi
• ylioppilastutkinnon suosio
• kattava ja maanlaajuinen yliopistoverkko
• 1970-luvulla yhteinne peruskoulu
• 1990-luvulla ammattikorkeakoulujen kehitys

Yhteiskunnan sosiaaliset erot

• Ennen yhteiskunnassa vallitsi luokkajako ja puhuttiin rikkaista ja köyhistä
• Nykyään yhteiskunnan jako hyvä ja huono osaisiin ei ole niin jyrkkä, sillä vaikka Suomessa on rikkaita ja köyhiä molemmat ääripäät puuttuu kokonaan > ei rikkaiden aidattuja asuinalueita tai köyhien hökkelikyliä eli slummeja
• Suomessa suuri keskiluokka
• Yhteiskunnassa ei nykyisellään ole suuria sosiaalisia rajoja vaan leimaavana tekijänä on mahdollisuus näiden rajojen ylittämiseen
• sosiaalinen liikkuvuus eli siirtyminen yhteiskuntaryhmästä toiseen ennätys vilkasta
• sosiaalinen tausta ei tarkoita pysyvää kohtaloa
• Sosiaaliset erot perustuvat nyky-Suomessa pääosin työhön ja ammattiin
• yleisesti korkeampi koulutus takaa paremman toimeentulon
• samalla vaativat ja vastuulliset tehtävät ja erikoisosaaminen vaikuttaa
• Eniten suomen sosiaalisia eroja on kaventanut koulutus ja sen parantuminen
• Suomessa
• pienyrittäjyys melko vähäistä
• suuret kaupungin
• suurteollisuus 
• keskittynytkauppa
• suuri keksiluokka työskentelee palveluiden alalla
• hoito- ja opetusalalla suurinosa työntekijöistä naisia
• Tuloerot
• tuloeroja kasvattanut se, että varakkain väestöosa hyötynyt osakekurssien noususta ja pääomatulojen verokevennyksistä toisaalta köyhimpien eloon vaikuttanut sosiaalietuuksien ja tukien leikkauksiet

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ongelmat ja haasteet

• Suomalainen hyvinvointi valtio toimii hyvin niin kauan kun talouskasvu on nopeaa ja jatkuvaa > 1980-luvulla oli varaa rakentaa kattavat julkiset palvelut ja maksaa tukia myös varakkaille > 1990-luku toi tullessaan suuren laman ja aiheutti satojen työttömyyden, palveluiden ja tukien karsinnan, jolloin hätä ratkaisuna oli raju velanotto > 2000-luvun alussa elektroniikka ja uusi teknologia kasvatti taas hyvinvointia ja talouskasvu > 2008 vuoden yhdysvaltojen finanssikriisi horjutti koko maailmantaloutta ja aiheutti uuden laman

Verotus

• Valtaosa suomalaisia pitää laajoja julkisia palveluita kuten koulutusta ja terveydenhuoltoa, sekä sosiaalitukia tärkeinä > toisaalta nämä palvelut vaativat kuitenkin rahaa, jota kerätään veroina
• Paremmat palvelut edellyttää korkeitä veroja, mutta samalla veroja halutaan alentaa, jotta työnteko koettaisiin palkitsevammaksi ja kannustinloukkuja purettaisiin
• liian korkeat sosiaalituet passiovivat ihmisiä, mutta toisaalta liian pienet avustukset ajaa kaikkein pienituloisimpia ahdinkoon
• hyvätuloisten etuja halutaan leikata, mutta samalla täytyy miettiä "kuka haluaa maksaa veroja ellei itse hyödy niistä tarpeeksi?"

Eläkepommi ja väestön ikääntyminen ja sairaudet

• Sodan jälkeiset suuret ikäluokat eläköityy, mutta työssäkäyvien määrä pienenee entisestään
• kasvava huoltosuhde 
• syntyvyys vähäistä teollisuusmaassa
• kasvavat julkiset menot 
• eläkkeet ja terveys- ja hyvinvointipalvelut, sekä hoito- ja kuntoutuspalvelut
• teollisuusmaissa myös liikunta yhä vähäisempaa, jolloin liikalihavuus aiheuttaa sairauksia, jotka tuovat lisäkuluja ja vaikeuttavat yksilöiden elämää
• sydän- ja verisuonisairaudet
• vanhuusiän diabetes
• tuki- ja liikuntaelinsairaudet
• aiheittaa työvoimapulaa

Talousvaikeudet

• kasvavat tuloerot
• Vuoden 2008 yhdysvaltojen finanssikriisistä käynnistynyt maailmalaajuinen lama
• työttömyys, lomautukset, konkurssit
• Yritystoiminan epävarmuus
• Kiina-ilmiö > siirretään kotimaista tuotantoa halpatuotannon maihin
• automatisaatio ja koneet korvaavat työntekijän
• Työntarjonta ja kysyntä ei kohtaa > kitkatyöttömyys
• pienipalkkaiset alat tarvitsevat toimijoita, mutta ne eivät houkuta nuoria
• Kasvavat vaatimukset koulutuksen osalta > koulutusinflaatio
• vaatuimukset kasvavat ja toisaalta nuorien osaamistaso heikkenee
• ongelmanuoret > kasvava levottomuus ja keskittymiskyvyn puute jo pienestä asti
• mobiililaitteet tuovat mukanaan myös varjopuolia
• kansantalouden ja kotitalouksien velkaantuminen
• eläminen kallistuu > hyödykkeiden hinnat kasvaa
• inflaatio syö rahan arvoa

Globaalit ympäristöongelmat

• kulutusyhteiskunta ja kasvavat jätemäärät
• teollisuus ja saasteet > kiihtyvä kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos
• muuttuva ilmasto ja sen vaikutukset biodiversiteettiin
• kasvihuoneilmiötä kiihdyttää erityisesti kasvuhuonekaasvut > metaani, hiilidioksidi ja vesihöyry
• jätteet saastuttavat meriä ja teollisuuden päästöt rehevöittävät tai happamoittavat järviä
• raskasmetallit, muovit ja kemikaalit
• vaikuttvat esimerkiksi ihmisten lisääntymiseen ja sairauksiin
• Suomessa myös ydinvoimasta syntyvän jätteen loppusijoitus
• pitkä puoliintumisaika ja toisaalta radioaktiivisuus

Nuorten syrjäytyminen

• Työttömyys
• Ylemmänkoulutuksen suuri kysyntä aiheuttaa sen, että paikkoja on vähemmän kuin sisäänpyrkijöitä > toisaalta kehittyvä tekniikka edellyttää työurilla jatkuvaa ja ajankohtaista koulutusta
• kannustinloukut > kannattavampaa olla työtön kuin tehdä pienipalkkaista työtä
• muuttuvat kiusaamisen muodot yhä raadollisempia (internet, some ja anonyymius)
• päihteet > alkoholi ja huumausaineet

Yleinen pahoinvointi

• Ajan kasvava merkitys ja kiire > stressi ja ylisuorittaminen
• työttömyys tai työuupumus
• taloudelliset ogelmat ja talousahdinko
• väliinputoajat > ilman kunnon koulutusta yhä hankalampi päästä töihin ja toisaalta kannustinloukut, sekä pitkäaikaistyttömyys
• päihteet ja mielenterveysongelmat

Eriarvoisuus

• Maahanmuuttajat ja pakolaiset
• vaikea kotoutuminen
• erilainen kieli ja kulttuuri hankaloittaa sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan, tapoihin ja kulttuuriin
• uskonnolliset ja kansalliset vähemmistöt
• Suomessa perinteisesti hyvin paljon alkuperäistä kansaa > muiden maiden kansalaiset suurena vähemmistönä
• syrjäytyminen ja vaihteleva suhtautuminen
• yhden tekemän rikkeen takia helposti muutkin leimataan
• kansalaisten pelko ja tyytymättömyys
• pakolaisten vastaan otto syörahaa kun samaan aikaan kansa kärsii pitkäaikaistyöttömyydestä
• lisääntynyt terrorismi Euroopassa herättää pelkoa
• Tuloerot kasvat kansalaisten välillä
• varakkain väestönosa hyötynyt osakekurssien noususta ja pääomatulojen verojen alentamisesta
• samalla sosiaalitukia on pienennetty > pitkäaikaistyöttömien todellinen köyhyys
• toisaalta kuitenkin tasaava verotus (progressiivinen eli tulojen mukaan nouseva verotus)
• samalla myös naisten euro on yhä 80snt > naisten koulutustaso kuitenkin korkeampi 
• naisvaltaiset alat ovat miesvaltaisia alempiarvostettuja
• miesvaltaistenalojen palkkatasot korkeammat
• äitiys ja "lapsihaitta"
• äidin ansiot pienenevät vapaiden kuten äitiysloman takia > samalla usean vuoden poissaolo nakertaa ammattitaitoa > vaatii koulutusta
• nuorillenaisille myös maksetaan mieluusti pienempää palkkaa, koska äitiyslomat tuovat työnantajalle suuret kulut
• naisten tyytyminen omaan palkkatasoon
• naiset eivät pyri yhtä ahkerasti parempiin työtehtäviin tai parempaan palkkatasoon
• äitiyden ja johtajuuden yhteensovittaminen hankalaa
• vastuu
• vastuuta ja korkeaa koulutusta vaativissa tehtävissä palkkaerot korostuvat
• Myös eriarvoisuus teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välillä kasvaa

Urbanisaatio köyhdyttää maaseutuja

• urbanisaatio eli kaupungistuminen synnyttää suuria kaupunkikeskittymiä, joilla on korkeat hinnat ja kattavat palvelut
• toisaalta suuressa kaupunkikeskittymässä kuten pääkaupunkiseudulla asuntojen ja elämisen hinta  kallista > asuntojenhintakupla
• sen sijaan maaseutukunnat kärsivät ja muuttuvat syrjäisiksi periferioiksi, joiden väestö ikääntyy ja palvelujen tarve kasvaa samalla kun työikäiset muuttavat pois paremman elannon perässä
• maaseudulla palveluiden taso ja tarjonta heikkenee
• Kunnista tulee 
• muuttuvoittokuntia >veronmaksajat haluavat muuttaa vauraaseen kuntana matalan veroprosentin  ja palveluiden,s ekä työmahdollisuuksien myötä
• muuttotappiokuntia > veromaksajat haluavat muuttaa halvempaan kuntaan, jossa on paremmat palvelut ja työmahdollisuudet
• usein joudutaan turvautumana palveluiden supistamiseen ja kuntaliitoksiin (Salo)

Epäluottamus poliitikkoja kohtaan

• Vaalisotkut ja epäselvyydet
• korruptio ja lahjusepäilyt
• Kansa kokee poliitikkojen toiminnan usein toimimattomaksi
• ajatukset eivä toimi tai aikaa "tuhlataan" vähäpätöisiin asioihin relevanttien kysymysten sijaan
• Rauhaton ja tyytymätön tilanne kaikkialla maailmassa
• Lähi-Idäntilanne ja pakolaisuus kiristää välejä (huomioi kylmän sodan asetelma)
• Venäjän ja Ukrainan sotkut
• USa:n presidentinvaalien yllätystulos ja Donald Trump uudeksi presidentiksi
• Lisäntyneet terroriteot Lähi-Idässä ja Euroopassa

Ikääntyvä yhteiskunta - eläkepommi

• Yhteiskunta ikääntyy ja ikäjakauma muuttuu siten, että vanhoja ihmisiä on suhteessa nuoriin ja työssäkäyviin yhä enemmän
• Ihmisten odotettu elinikä on entistä pidempi kun taas syntyvyys ja lapsiluku laskussa
• esimerkiksi suomessa sodan jälkeen 1940-50-luvuilla syntyneet suuret ikäluokat saavuttavat eläkeiän 2010-luvulla > suurten ikäluokkien jälkeen syntyvyys on jatkuvasta pienentynyt
• Yhteiskunnan rakneteessa eläkeläisten osuus kasvaa kun taas työikäisten määrä vähenee > Huoltosuhde (työssäkäyvien 15-65 v suhde työttömiin eli lapsiin ja vanhuksiin) kasvaa eli työssäkäymättömien "Huollettavien" (lapset, vanhukset, sairaat) osuus kasvaa ja samaan aikaan työssäkäyvien määrä vähenee
• Ennustuksen mukaan vuoteen 2060 mennessä yli 65 buotiaita kohti on vain 2 työssäkäyvää kun nykyinen luku on 4
• Sama ikääntyvä yhteiskunta tuo haasteita ympäri Euroopan unioni, sillä syntyvyyden ja samalla väkiluuvn odotetaan piennetyvän yli puolissa EU maissa
• aiheuttaa työvoimapulaa ja julkisten palveluiden kasvua
• vanhemmat ihmiset tarvitsevat yhä parempaa hoitoa
• Ratkaisukeinoina
• työurien pidentäminen
• koulutuksen lyhentäminen
• eläkeiän nosto
• maahanmuuton lisääminen
• maahanmuuttajista helpotus työvoimapulaan
• työn tehostaminen

Hyvinvointivaltion mallit

Pohjoismainen malli 

• Sosiaaliturva tarjotaan kaikille riippumatta työsuhteesta ja yhteiskunnan palvelut on tasapuolisesti kaikkien käytössä
• Valtio jakaa verovaroilla rahoitettuja tulonsiirtoja kuten lapsilisiä
• esimerkkimaat Suomi ja Ruotsi

Liberaali malli

• Sosiaaliturvasta vastaa pääasiassa perheet
• Sosiaaliturvaa rajoitetaan vapaaehtoisilla (usein hintavilla) vakuutuksilla, joita kansalaiset voivat itse vapaasti ottaa
• mallimaa Yhdysvallat

Mannerheimin malli

• Sosiaaliturva sidottu vahvasti työhön, työpaikkaan ja sieltä saatavana tukeen
• mallimaana Saksa

Välimeren malli

• Sosiaaliturvasta huolehtii perhe ja suku
• Kirkon harjoittama hyväntekeväisyys
• mallimaana Italia