Ajankohtaista

Brexit ( Britannia exit)

Brexit = Britannia exit eli Britannian ero Euroopan unionista

• Brexit terminä tarkoittaa Britannian ero Euroopan unionista
• 23.6.2016 järjestetyn neuvoa-antaneen kansanäänestyksen tuloksen mukaan kansasta 52% äänesti EU:sta lähdön puolesta ja 48% EU:ssa pysymisen puolesta
• äänestysprosentti oli 71,8 eli yli 30 miljoona ihmistä antoi äänensä
• Historia EU:ssa
• Britannia liittyi silloisen EU:n esiasteen eli talousliiton jäseneksi 1973
• ei kuulu vapaan liikkuvuuden shengenin alueeseen
• ei käytä yhteisvaluutta euroa vaan omana valuuttana punta
• Britannialla erivapauksia/ vaatimuksia erivapauksista
• esim. (rautarouva) pääministeri Margaret Thatcherin vaatimus jäsenmaksualennuksista 1984
• vahva kansallinen perinne ja monarkia > EU ei saanut kansalaisia tarpeeksi hyvin taakseen

Margaret Thatcher toimi Britannian ensimmäisenä naispääministerinä vuodet 1979 -1990

• EU eron taustalla
• pitkään monarkkiseen ja nationalistiseen perinteeseen ei sovi EU:ta vastustavien mielestä se, että kansaa koskevia ja sitovia päätöksiä tehdään EU:n päämajassa Brysselissä oman valtion sijaan
• aiemmat erimielisyydet ja sodat mannereuroopassa
• Ranskan ja Iso-Britannian erot
• Iso-Britannian suhtautuminen Yhdysvaltoihin
• Tärkeimpinä syinä huoli taloudesta ja maahanmuutosta
• näiden hallinta siirtynyt Britannian sijaan keskitetysti EU:lle
• "Brysselin kristuun katoavat miljardit"
• UKIP itsenäisyyspuolue > sanoma EU:n vastainen
• 2000-luvulla alkanut muuttovirta Britanniaan erityisesti Itä-Euroopan köyhemmistä maista
• "puolalaiset putkimiehet" > muutoksen syytettiin vievän kansan työt ja painavan palkat alas ja samalla pelättiin terveydenhuollon heikkenemistä
• Lähi-Idän kiihtynyt pakolaisuus ja UKIP puolueen kampanjat kiihdyttivät tunteita

UKIP (United Kingdom Independence Party) johtaja Nigel Farage esitti rajun kampanjajulisteen liittyen Lähi-Idän pakolaisiin ja katkeamispisteeseen.

• David Cameron ja vaalilupaus kansanäänestyksestä
• vuodesta 2010 pääministerinä toiminut konservatiivipuolueen David Cameron lupasi EU kansanäänestyksen osana vuoden 2015 vaalikampanjaansa
• lupasi neuvotella EU jäsenehdot uusiksi 
• erityisesti maahanmuuton ja tukien osalta
• samalla lupasi järjestää kansanäänestyksen mikäli konservatiivipuolue voittaisi vaalit
• vaaleissa konservatiivit saivat enemmistön, joten EU myönteinen Cameron joutui täyttämään lupauksensa kansanäänestyksestä
• Cameron neuvotteli EU-maiden johtajien kanssa uusista erivapauksista  > niiden toivottii pitävän britit EU:ssa
• halusi rajoittaa EU:n sisäistä liikkumisvapautta ja pienentää näin maahanmuuttoa
• halusi myös muuttaa tukijärjestelmää epäedullisemmaksi maahanmuuttajien näkökulmasta
• EU maat tulivat osittain vastaan, mutta erityisesti Itä-Eurooppa vastusti liikkumisen rajoittamista
• Kotimaassa EU:n vastustajat pettyivät sopimukseen, sillä sen ei katsottu rajoittavan maahanmuuttoa tarpeeksi
• Kansa jakautuu suuren kysymyksen äärellä
• Nuoret ja hyvin koulutettu väestö kuten kaupunkilaiset kannattivat EU:ta ja sen suomia etuja työmarkkinoita ja liikkuvuutta ajatellen
• Vanhemmat ikäpolvet ja erityisesti suurkaupunkien ulkopuolella asuvat työläiset taasen olivat enimmäkseen EU eron kannalla
• kansanäänestyksessä äänet jakautuivat hyvin tasaisesti, mutta EU eroa äänestäneet voittivat
• tuloksen jälkeen Cameron erosi virastaan pääministerinä

David Cameron toimi Britannian pääministerinä 2010 - 2016

• Eron kulku ja seuraukset
• EU:sta eroamisen määrittää Lissabonin sopimuksen artikla 50.
• Jäsenmaa ilmoittaa eroaikeista Eurooppa-neuvostolle (EU huippukokous eli valtion ja hallitusten kokoonpano) ja artiklan mukaan eroprosessille on aikaa 2 vuotta
• eroprosessi käynnistyy virallisesti kun pääministeri Theresa May tekee Britannian parlamentin luvalla ja kuningatar Elisabetin hyväksyttyä Brexit-lain Eurooppa-neuvostolle eroilmoituksen
• May:n mukaan eroilmoitus tapahtuu maaliskuun (2017) loppuun mennessä
• eron käynnistyessä neuvottelut uudenlaisesta suhteesta Britannian ja EU:n välillä
• NEUVOTTELUT
• tulevat kauppasuhteet
• kymmenet miljoonat eurot eli kuinka paljon eroava Britannia joutuu maksamaan unionille
• komissio on laskenut loppurahoituskauden laskun summaksi n. 55-60 miljardia, koska eronsa jälkeenkin britit saavat vielä jonkin aikaa EU:n tukia yms.
• EU-kansalaisten oikeudet
• Britanniassa asuvien EU-kansalaisten asema ja vastaavasti muualla asuvien Britannian kansalaisten asema
• BRITANNIA
• aikoo rajoittaa työntekijöiden vapaata liikkuvuutta jopa maksujen uhalla
• aikoo lähteä 500 miljoonan kuluttajan sisämarkkinoilta, joilla ihmiset, hyödykkeet ja yritykset liikkuvat vapaasti
• haluaa eron jälkeen jatkaa vapaakauppaa EU:n kanssa
• pääsy sisämarkkinoille
• EU-kansalaisten maahanmuuton rajoitus
• ei ole halukas maksamaan unionille suuria summia
• ei ole suostunut takaamaan EU-kansalaisille oikeutta jäädä maahan eron jälkeen
• ei ole valmis hyväksymään itselleen epäedullista sopimusta
• ensimmäinen kerta kun jäsenmaa on aikeissa erota EU:sta > ei ennakkotapauksia tai vertailukohtia
• Ero muuttaa uniuonin rajoja (enää 27 jäsenmaata), vähentää väestöä, vaikuttaa maiden välisiin suhteisiin, ulkopolitiikkaan ja talouteen sekä yleiseen ilmapiiriin EU:ssa
• muuttaa voimasuhteita siten, että Saksan ja Ranskan valta kasvaisi
• ero toisi talouteen epävarmuutta
• sijoittajien varautuminen kaupankäynnin tyssäämiseen ja uusiin tullirajoituksiin
• periaatteellinen pääsemättömyys EU:n sisämarkkinoille
• hankaluudet suurpankeille
• punnan arvon heikkeneminen
• maailmatalouden horjuminen
• Lainsäädäntön, perustuslakien ja vapaakauppasopimusten uudellenneuvottelu
• Epävarmuus EU:n tulevaisuudesta
• muut maat punnitsemaan EU:n kokreettisia hyötyjä ja haittoja
• Eroja Britannian vanavedessä > kasvanut EU vastaisuus ja uudet puolueet
• eurokriittinen ja islam-vastainen Vaihtoehto Saksa (AfD) (oikeistopopulismi)
• Marine La Penin johtama EU-vastainen kansallinen rintama, Ranskassa
• Beppe Grillon Viiden tähden rintama Italiassa 
• Eron seurauksena ajankohtaiseksi nousee ainakin nämä kaksi
• Miten brittiläiset firmat jatkavat yrittämistään eron jälkeen EU:ssa
• Mitä ero tuo tullessaan britanniassa asuville EU-kansalaisille

Cameronin jälkeen entinen sisäministeri Theresa May valittiin konservatiivipuolueenjohtoon ja hänestä tuli 2016 Britannian pääministeri.

Euroopan unionin 60-vuotis juhlallisuudet

• Rooman sopimusten allekirjoittamisesta (1957) tulee 60-vuotta
• sopimusten seurauksena Euroopassa on edelleenkin käynnissä pisin yhtäjaksoinen rauhanaika
• sopimuksilla luotiin nykyisen EU:n perusta
• sopimuksilla syntyi yhteismarkkinat
• ihmisten, tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus
• loi pohjan vakaudelle ja vauraudelle
• 25.3.2017 EU-maiden johtajat juhlatapaamisessa

Frontex - pakolaisuus ja toisaalta terrorismi

Frontex eli Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto 

• Frontex eli Euroopan raja- ja merivartiovirasto (maa, meri ja ilmavalvonta)
• Euroopan sisäinen vapaaliikkuvuus tärkeä prioriteetti, jonka toimivuutta ulkorajojen ja turvallisuuden aktiivinen valvonta edesauttaa
• Auttaa Eu-maita ja Shengenin sopimukseen kuuluvia maita ulkorajojen valvonnassa
• ei varsinaisesti omia koulutettuja rajavartijoita tai laitteistoa
• Tukee rajavalvonnan yhdenmukaistusta ja samalla yhteistyötä maiden välillä
• Vuonna 2004 perustetun Frontexin päämaja sijaitsee Varsovassa, Puolassa ja johtajana toimii Fabrice Leggerini

• Työ
• Riskianalyysi - arvioi EU rajojen turvallisuuteen liittyviä riskejä, analysoi laitonta muuttoliikettä, ihmiskauppaa ja rajatylittävää rikollisuutta
• Yhteiset operaatiot -  erikoiskoulutettujen ammattilaisten ja laitteiston koordinointi lisäapuatarvitsevilla ulkorajoilla
• Nopea toiminta - Euroopan rajavartioryhmien koordinointi alueilla joihin kohdistuu erityinen paine Euroopan ulkopuolelta tulevan muuttoliikenteen takia
• esim. vuonna 2011 alkanut operaatio Hermes, jonka tavoittena avustaa Italiaa suurien pakolaisvirtojen hallinnassa
• Tutkimus - teollisuuden ja asiantuntijoiden yhteistyö, jotta uusi teknologia vastaa paremmin rajavalvonnan tarpeita
• Koulutus - yhtenevä koulutus helpottaa yhteistyötä
• Yhteiset palauttamiset - koordinoi maahanmuuttajien palautusta lähtömaihin ja kehittää toimintatapoja asian suhteen (HUOM! ei päätä kuka palautetaan)
• Tiedotus - rajavalvojien välisen nopean tiedonkulun ja tietojärjestelmän kehitys ja ylläpito

• Pakolaiskriisi ja terrorismin lisääntyminen luovat uusia haasteita
• Eurooppaan suuntautunut suuri pakolaisuus ja siirtolaisuus (pakolaiskriisi) kiihtyi vuosina 2014 ja 2015
• Suurimpina syinä pakolaisuuteen ja turvapaikkojen hakuun on Lähi-Idän (Syyria) ja Afrikan pitkittyneet ja kiihtyneet konfliktit
• Yleisimmät lähtömaat ovat Syyria, Afganistan ja Irak
• Tavoitelluimmat kohdemaat taasen ovat Keski- ja Pohjois-Euroopassa (Saksa, Ruotsi, Ranska, Iso-Britannia)
• Huom! Turkki vastaanottanut 1,9 milj. pakolaista
• toisaalta Persianlahdenmaat (Saudiarabia, Arabiemiraatit, Quwait yms. + Venäjä, Japani, Korea eivät vastaanottaneet pakolaisia)
• Syinä myös erilaiset poliittiset, ilmastolliset ja taloudelliset syyt sekä kohdemaiden vetotekijät kuten työpaikka tai parempi elintaso 
• Seurauksia
• Yksittäiset jäsenmaat palauttaneet käyttöön rajatarkastuksia ja tiukentaneet maahanpääsyä
• liikkuvien ihmisvirtojen myötä liikkuu myös rikollisuutta kuten laitonta ihmiskauppaa ja rikollisuutta 
• rajoitukset shengeninsopimuksen takaamaan vapaaseen liikkuvuuteen turvallisuuden takaamiseksi
• erimielisyydet Euroopan Unionin jäsenmaiden kesken, sillä suhtautuminen pakolaisiin erilaistaerimielisyydet myös kansankeskuudessa
• esim. Suomessa sekä maahnamuuttoa vastustavia, että puoltavia mielenosoituksia (Huom. esimerkkinä uusnatsien kannatuksen nousu ja asema-aukion kuolemantapaus)
• väestöstä tulee entistä rikkaampaa ja monikansallisempaa ja samalla sopeutuminen maantapoihin saattaa tuottaa ongelmia
• taloudelliset kustannukset > turvapaikkahakemukset ja ihmisten sijoitus yms.

Lähde: Yle

• Suurimpia viimeaikaisia iskuja Euroopassa (huomioi iskujen kohteina Europpan ja EU:n vaikutusvaltaiset kaupungit, sekä maat)
• 19.12.2016 Berliini, Saksa, Kuorma-autoisku joulumarkkinoilla (kuoli 12, loukkaantui 48)
• 14.7. 2016 Nizza, Ranska, Kuorma-autoisku (kuoli 85, loukkaantui 308)
• 22.3.2016 Bryssel, Belgia, lentokenttä ja metro (kuoli 31, loukkaantui 340)
• 13.11.2015 Pariisi, Ranska, ravintolat, stadion ja konsertti (kuoli 132, loukkantui 349)

Iskujen jälkeen useat maat osoittivat tunkensa kohdemaille. Tässä Yhdysvalloissa, San Francisco tukee Ranskaa.

• Konfliktien ja pitkittyneen sodankäynnin ohella myös terrorismi on lisääntynyt huomattavasti
• Parhaiten terrorismin lisääntymisen huomaa jatkuvista uutisista, joissa kerrotaan iskuista Länsimaihin kuten Ranskaan ja Saksaan, mutta todellisuudessa terrorismin päänäyttämö on sodan keskiössä Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa
• Iskujen määrä on kaikkiaan selvästi lisääntynyt 1990-luvulta lähtien 
• Huomioi 1990-luvun sisällissodat ja sodat Afrikassa (Kongo, Ruanda, Sierra Leone) Entisen Jugoslavian lähistöllä (Kroatia, Albania, Bosnia) ja Lähi-Idän alueilla ( Afganistan, Persianlahden sota) 
• Myöhemmin 2010 luvulle tultaessa iskujen määrät ja niiden tuhoisuus nousseet rajusti
• Arabikevät 2011
• Mielenosoitukset, kansannousut ja väkivalta vastareaktiona paikoilleen pysähtyneelle, mielivaltaiselle ja korruptoituneelle itsehallinnolle > jättivät jälkeensä valtatyhjiöitä 
• heikot elinolot, köyhyys ja työttömyys sai erityisesti koulutetun nuoren väestön tyytymättömäksi demokratianpuutteeseen ja heikkoon sosiaalistaloudelliseen asemaansa
• lähtölaukauksena Tunisian vallankumous, sitä seurasi väkivaltaisuudet ja vallankumouksen myös Egyptissä (hallitsijana Hosni Mubarak), Libyassa (hallitsijana Muammar Gaddat), Jemenissä, Algeriassa ja Syyriassa

Basar al-Assad ja Venäjän Dimitry Medvedev kättelee

• 
  Syyrian sisällissota
• arabikevät muuttui veriseksi sisällissodaksi vuoden 2012 alkupuolella
• Kansannousu Basar al-Assadin hallitusta vastaan
• Sodassa vastakkain al-asadin hallitus (Venäjän, Iranin ja Kiinan tuella) sekä kapinallinen oppositio (Yhdysvaltojen, sunnalaisten arabimaiden, Ranskan ja Iso-Britannian tuella)
• Samalla ääri-islamilaiset ja fundamentalistiset kapinalliset sotivat keskenään ja al-Qaidasta irtautunut terrorijärjestö ISIS nousi 2013
• sota on osittain uskonsota, jossa eri lahkot ja uskonnot sotivat keskenään ja havittelevat osittain myös kostoa
• Useiden terrori-iskujen takana oleva ISIS tavoittelee islamilaisen valtion eli kalifaatin nousua ja samalla "vääräuskoisuuden" poistoa väkivalloin (kansanmurhat)
• vuonna 2014 useat maat kuten USA ja YK aloittivat yhteistyön ISISin kukistamiseksi
• Vaikutukset
• pakolaiskriisi
• kansan heikot elinolot ja useat humanitääristen oikeuksien rikkomukset (siviilien kuolemat)
• taloudelliset vaikeudet
• pitkittyneet konfliktit

kyberturvallisuus

• Rakennumuutoksen myötä Suomikin on muuttunut tietoyhteiskunnaksi, joka on riippuvainen tietoverkkojen ja -järjestelmien moitteettomasta toiminnasta ja turvallisuudesta
• tietoverkkoihin kohdistuvat häiriöt, rikokset ja uhat pyritäänkin ennaltaehkaisemään ja ratkaisemaan mahdollisimman tehokkasti
• Kyberturvallisuus taasen tarkoitta sähköistetytyn ja verkoistetun yhteiskunnan toimivuuteen ja turvallisuuteen tähtäävä turvallisuuden osa-aluetta
• Nykyään suurinosa yhteiskunnan välttämättömistä toiminnoista kuten rahaliikenne, energiantuotanto,  sosiaali- ja terveydenhuolto, infrastuktuuri ja lennonjohto ovat tavalla tai toisella riippuvaisia sähköisestä tietojärjestelmästä
• kyberuhilla tarkoitetaan yksittäisten tahojen kuten hakkeriryhmien tai esim. kyberterroristien yhteiskuntaa haavoittavassa tai vakoilumielessä tekemää verkkohyökkäystä, jolla pyritään vakoilemaan tietoja tai haittaamaan yhteiskunnan ja valtion toimintaa.
• kyberuhkia ovat esim. haitta- ja vakoiluohjelmat
• kyberuhkien ydin piilee siinä, että tarpeeksi järjestäytynyt ja organisoitunut hyökkäys pystyy lamauttamaan yhteiskunnan perustoiminnot
• esimerkiksi suureen mediataloon kohdistuva hyökkäys voi vääristää informaation kulkua ja aiheuttaa sillä tavoin vahinkoa
• kyberuhat ovat yleistyneet 2010-luvun ongelma 
• Suomessa ongelmaan paneutuu viestintäviraston yhteisyteen 2001 perustettu CERT-yksikkö eli kyberturvallisuuskeskus

informaatiosota ja hybridisodankäynti

Kilpailukykysopimus (kiky)

• Juha Sipilä aloitti valmistelun jo ennen varsinaisen hallituksen muodostamista 
• yhteiskuntasopimus 2015
• Sopimus tähtää
• kilpailykyvyn parantamiseen (suomalainen työ ja yritystoiminta)
• yrityskustannukset alemmas ja kyky taistella ulkomaisia yrityksiä vastaan paremmaksi
• uusien työpaikkojen ja talouskasvun luonti
• julkisentalouden sopeuttamiseen
• parempaan neuvotteluun paikallistasolla (työ- ja virkaehtosopimukset)

• Sisältö
• työ- ja virkaehtosopimusten jatkaminen vuodella
• palkat pysyvät ennallaan
• sosiaalivakuusmaksut kasvavat työntekijöiden osalta
• nousu asteittain yht 1,2 (2017-20) > työnantajan työeläkemaksut väsenee samanmäärn
• lomarahat pienenee julkisella sektorilla n. 30%
• työaikojen pidennys 24h vuodessa ilman palkkojen lisäystä
• muutosturva paranee työntekijöiden osalta
• työterveydenhuolto
• irtisanotulla oikeus työterveydenhuoltoo 6 kk
• lisäleikkausten ja veronkorousten peruutus

Sote- ja aluehallintouudistus
"Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus"

Juha Sipilän hallituksen sote-uudistus

• Nykyisellään sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään verovaroin ja niiden järjestäminen on kuntien vastuulla > uudistuksessa palvelut siirtyisivät maakuntien järjestettäväksi
• palvelut sisältää: terveyskeskukset, sairaalat, neuvolat, lastensuojelun, vammaispalvelut ja vanhusten kotipalvelut
• Haasteena nykyisellään
• heikko taloustilanne ja valtion velkaantuminen > vähentyneet verotulot
• sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hintavia ja usein turhan tehottomia > pitkät jonotusajat
• väestörakenne muuttuu ja väestö ikääntyy, jolloin tarvitaan yhä enemmän sosiaali- ja terveyspalveluita
• kasvavat menot kuten erikoissairaanhoito
• Julkisen sektorin parhaillaan käynnissä oleva hanke, jonka tarkoituksena on
• nykyaikaistaa sosiaali- ja terveyspalvelut
• kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja
• parantaa palveluiden yhdenvertaisuutta ja saatavuutta
• hillitä sairaanhoidon kustannuksia
• lähipalveluiden monipuolistuminen ja yksilöityminen
• digitaalisuus, liikkuvuus ja kotona annettavat palvelut
• Eduskunta päättää uudistuksesta keväällä 2017 ja sen on tarkoitus astua voimaan 1.1.2019
• muutos tapahtuu asteittain

Nykyiset maakunnat

• Maakuntauudistus > uusi hallinnon taso
• tarkoitus luoda moderni ja kustannustehokas julkinen hallinto, joka palvelee tasapuolisesti asukkaita
• samat palvelut kaikille > nykyisellään eroja saatavuudessa ja palveluajoissa
• resurssien järkevämpi käyttö > kustannustehokkuus
• palveluiden modernisointi > digitaalisuus, asiakaslähtöisyys
• kansalaisten vaikutusamhdollisuuksien parantaminen
• yrityksille käyttöön yhden luukun periaate > palvelut yhdestä paikasta
• maakunnan asioista päättää maakuntavaaleilla valittu maakuntavaltuusto
• maakunnille siirretään osa seuraavien tahojen tehtävistä:
• ELY-keskukset
• TE-toimistot
• aluehallintovirastot
• maakunta liitot
• kunnat

Yhdysvaltain presidentin vaalit - Donald Trump

Venäjä - Ukraina kriisi

• Ukrainan vallankumous (22.2.2014)
• uuden parlamentin tarkoituksena kumota venäjän kielen alueellisen aseman
• vanha presidentti erotettiin
• krimin niemimaan enemmistö venäläiset vastustivat ajatusta
• syinä vallankumoukselle
• Ukrainan ja EU:n assosiaatio- ja vapaakauppasopimus peruuntuu
• hallitus ja eliitti korruptoitunutta
• Venäjän harjoittama ulkopolitiikka
• Poliisin harjoittamat väkivaltaisuudet
• 
  
• Venäjän hallitus valtaa Krimin
• miehitys seuraavana päivänä Sevastopolissa (Krimin pääkaupunki) > Venäjä irrotti Krimin niemimaan ukrainasta ja liitti sen itseensä
• mielenosoitukset puolesta ja vastaan
• kansainväliusesti Venäjän toimia ei tunnustettu

• Itä-ukrainan sota
• useissa kaupungeissa protesteja uutta hallintoa vastaan > hallintorakennuksien valtaus > ukraina vastaa protesteihin "terrorismin vastaisella operaatiolla"
• yhteenotto laajeni kevään kuluessa Itä-Ukrainaan ja johti sotaan
• osapuolina
• Ukrainan hallinto + Euromieliser protestoijat
• Venäjän federaatio + Venäläismieliset protestoijat
• Länsimaat tuomitsi vahvasti Venäjän toimet Krimilla ja asetti Venäjälle talouspakotteita

• Pakotteet ja kriisin vaikutukset Venäjään ja Länsimaihin
• Ukrainan kriisista johtuvat pakotteet ovat valtioiden välisiä taloudellisia rangaistuksia
• Useat länsimaat ja EU asettivat Venäjälle pakotteita miehityksen seurauksena
• Venäjän vastaisku pakotteisiin oli tuontikiellot
• Pakotteet vaikuttivat molempien osapuolien talouteen haitallisesti
• Venäjän ruplan kurssin romahdus ja Venäjän talouskriisin syttyminen
• Taloudellinen vahinko usealle EU-maalle mukaan lukien Suomi
• Arvio menetyksista kaikkiaan on yli 100 miljardia euroa
• Venäjän pakotteet
• EU asetti matkustusrajoituksia ja varainjäädytyksia maaliskuussa 2014
• talouspakotteet heinakuu 2014
• talouspakotteiden vahvistus syyskuu 2014
• 2015 pakotteihin tuli mukaan myös Yhdysvallat ja Kanada
• lisää pakotteita 2015
• Esimerkkejä pakotteiden ja diplomatian aiheuttamista toimista
• EU ei suostu tunnustamaan Krimiä osana Venäjää
• Tuontikielto Krimin tuotteille (ellei ukrainalaista sertifiointia)
• investointikielto krimille
• ei saa tarjota turismipalveluja Krimillä
• Tiettyjen alojen veintikielto (kuljetus-, viestintä ja energiasektoreiden sekä öljy, kaasu ja mineraalit)
• Ei teknistä avustusta arvopaperinvälitys tai rakennus/suunnittelu saralla
• Erillisille ihmisille ja tahoille matkustusrajoituksia sekä varojenjäädytyksiä
• Venäjän poissulkeminen vuoden 2014 G8-huippukokouksesta
• EU- Venäjä -huippukokous peruttiin
• Venäjän vastapakotteet
• lähes kaiken ruuan tuonnin kieltäminen länsimaista
• myöhemmin laajemmat tuontikiellot ja salakuljettujen elintarveikkeiden tuhoaminen

Populismi

Ranskan populistisen puolueen, Kansallisen rintaman puheenjohtaja Marine Le Pen

• suuntaus, joka tähtää kansansuosioon
• kansan kiihotuksen avulla
• suosiota tavoitellaam yksinkertaistamalla tunneperäisiä ja helposti omaksuttavia asioita > kansan suosion kalastelu poliittisia asioita yksinkertaistamalla

Populismi Euroopassa ja muualla

• Nousussa Euroopassa ja muualla
• Saattaa voittaa vaalit Ranskassa, Italiassa ja Hollannissa jo 2017 vaaleissa
• Saksassa populistinen puolue nousut olemattomasta suureksi ja vahvaksi poliittiseksi voimaksi
• Populistinen puolue on jo nousuut valtaan Unkarissa, Puolassa ja Turkissa
• Suomessa populistiksi kutsutaan usein perussuomalaisten edustajaa ja nykyistä ulkoministeri Timo Soinia
• Yhdysvalloissa taasen populismin ajajana pidetään 2017 kautensa aloittanutta presidentti Donald Trumpia
• Kommentti populismista YLE:n analyysista "jokainen, joka ei tue populismia ei ehkä alunperinkään ole osa oikeaa kansaa"
• pohjimmiltaan populismia voisi siis pitää demokratian vastaisena, koska määritelmä oikeasta kansasta on hyvin subjektiivinen >kuka voi päättää toisen olevan oikeanlainen kansalaisen ja toisen ei 
• huomioi 1930-luvulla ääriliikkeiden eli oikeiston ja vasemmiston nousu, joka johti demokratian rajoitukseen sosialismina ja kommunismina
• populismi kuvaa poliittisia vastustajia moraalittomaksi ja korruptoituneeksi eliitiksi ja siinä oppositiota eli hallituksen ulkopuolisia puolueita ei tunnusteta
• populismi vastustaa moniarvoisuutta
• populismissa korostuu johtajakeskeisyys ja konservatiivisyys
• Ylen analyysin mukaan populismin tunnusmerkkejä ovat
1. harjoittajien "vain me edustamme kansaa" -periaate
• aate edustaa kansaa, mutta kansaan ei kuulu kaikki > ne jotka eivät tue eivät ole kansaa
2. valmiiksi valtaa pitävä usein demokraattisilla vaaleilla valittu "eliitti" on ongelma
• vallanpitäjät katsotaan olevan korruptoitunutta eliittiä
3. moraalinen oikeutus valtaan
• "kansan tahto"
4. karismaattinen johtaja ja tiivis johtajakeskeisyys
• johtaja välittää kansan tahtoa
• huomioi historina "karismaattiset johtajat" kuten Stalin, Mussolini ja Hitler
5. vallankumouksellisuus
• vallassa olevien vastustus vaikka heidät on useinmiten valittu kansantahdon perusteella vaaleilla
• halu muuttaa koko valtajärjestelmää
6. vallassa pysyminen erilaisin keinoin
• koko valtakoneiston valtaaminen
• äänien ostaminen
• kansalaisyhteiskunna tukahdutus

Euroopan unionin tulevaisuutta uhkaavat tekijät ja haasteet

• Turvapaikanhakijoiden vyöry - heikostio organisoitu pakolaispolitiikka
• kiihtyvä maahanmuutto
• kilpailukyvyn heikkeneminen
• aivovuoto ja puolalaiset putkimiehen
• liian kalliit työvoimakustannukset ja muut kustannukset esim. Suomessa
• Britannian EU-ero - Brexit
• saattaa aiheuttaa myös muiden maiden eron
• Populistisen Donald Trumpin vaalivoitto ja nousu Yhdysvaltojen presidentiksi
• luo otollisen ympäristön ääriajatusten nousulle
• populismin leviäminen
• Ääriliikkeiden nousu
• Kiistat Turkin kanssa
• Saksa ja Hollanti
• Turkin jäsenyyshakemus
• Epävakaa talous ja rahoituskriisi, sekä toisaalta yhteisvaluutta euron ongelmat
• velkakriisi
• Kreikka
• työttömyys ja pahoinvoinnin kasvu
• erityisesti nuorisotyöttömyys
• onko hyvinvointivaltio nykyisellään tullut tiensä päähän?
• Ikääntyvä väestö
• Verovarat vähenee
• Sosiaali- ja terveydenhuolto menot kasvaa
• Ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat kuiten merien muovijäte
• lämpeneminen - ilmasto ja meret
• päästöt
• Terrorismin lisääntyminen erityisesti Lähi-idän ongelmien ja maahanmuutto kriisin johdosta
• Brysselin byrokratia
• päätöksenteko kaukana ja suljettujen ovien takana
• toisaaltaan myös normien paljous ja osittain niiden noudattamattomuus
• talouskriisin taustalla liian väljä ja piittaamaton talouspolitiikka 
• ei noudateta omia sääntöjä