Oikeus

Lakitiedon perusteet

Suomi oikeusvaltiona

• Oikeusvaltio 
• laillisuus eli legitimiteetti > kaikessa valtion toiminnassa noudatetaan lakeja
• perustuslait lainsäädännönpohja > niissä määritellään mm. valtiomuoto tasavallaksi, vallan kolmijako ja perusoikeudet
• Suomessa demokratia eli kansalaisten oikeuttama valta
• vallan kolmijako (valistusfilosofi Montesquieu) > valtajaettu niin, ettei se keskity liikaa yhdelle elimelle

Lähde: Pori






• Lainsäädäntövalta > eduskunta
• Hallitusvalta eli toimeenpanovalta > valtioneuvosto (hallitus) + tasavallan presidentti
• Tuomiovalta > riippumattomat tuomioistuimet

• perustuslain takaamat kansalaisoikeudet eli perusoikeudet kuten ihmisoikeudet, poliittiset oikeudet ja yleiset oikeudet toimia
• kansalaisoikeudet voidaan jakaa
• vapausoikeudet - kansalaisen toiminnan rajoittamattomuus ja kansalaisturva
• tss-oikeudet - taloudellis-sosiaalis-sivivstykselliset oikeudet
• samalla oikeusvaltion kansalaisella on myös tiettyjä velvollisuuksia
• Suomen oikeusvaltio-luonne on kirjattu vuoden 2000 perustuslakiuudistukseen

Tärkeimpiä kansalaisen oikeuksia ja velvollisuuksia

OIKEUDET

VELVOLLISUUDET

yhdenvertaisuus lain edessä ja oikeus saada asiansa käsiteltäväksi riippumattomassa tuomioistuimessa --varallisuudesta ja syntyperästä riippumaton ja tasavertainen kohtelu --oikeus valittaa viranomaisen päätöksestä ylempiin tuomioistuimiin -- vallan kolmijako (Montesquieu) → tuomioistuin tekee itsenäiset päätökset riippumatta hallintoelimistä oikeus elämään ja henkilökohtaiseen vapauteen --vapaus, koskemattomuus ja turvallisuus -- rikos riistää elämä → ei kuolemanrangaistusta tai eutanasiaa --ihmisoikeudet --oikeus määrätä itsestään ja ruumiistaan →   fyysinen koskemattomuus sananvapaus ja mielipiteenilmaisun vapaus -- oikeus esittää kritiikkiä vallitsevaa hallitusta ja yhteiskuntajärjestelmää tai viranomaisia vastaan (vrt. Kiinan rajoitteet) --toisinajattelu ja mielenosoitukset --yleinen ja yhtäläinen äänestysoikeus (yli18v.) yksityiselämän, kunnian ja kotirauhan suoja --lehdistön “likasankojournalismi” → missä menee sananvapauden ja yksityisyyden suojan raja? uskonnonvapaus --oikeus harjoittaa haluamaansa uskontoa myös työpaikalla → esim. rukoushetki töissä tulee sallia ellei se merkittävästi haittaa työtä -- samalla oikeus olla uskomatta → koulussa ei pakko osallistua jumalanpalvelukseen sosiaaliset oikeudet --terveys ja kohtuullinen sosiaaliturva --kuntien terveyspalvelut, KELA:n tuet, valtion tulonsiirrot --(vrt. Yhdysvallat) liikkumisvapaus -- Suomen kansalainen tai maassa laillisesti asuva ulkomaalainen saa liikkua, muuttaa ja poistua maasta vapaasti (maastalähtöä voidaan rajoittaa oikeudenkäynnin olessa kesken tai maanpuolustusvelvollisuuteen vedoten) → kansalaista ei saa karkoittaa -- tietyissä tapauksissa kansalaisen luovutus muuhun maahan mahdollista --ulkomaalaista ei voida karkottaa jos hän on kotonaan välittömässä kuoleman/kidutuksen vaarassa tai uhkaa joutua kohdelluksi ihmisoikeuksien vastaisesti) omistusoikeudensuoja -- valta määrätä ja käyttää esinettä -- lähtökohtaisesti yksinoikeus tiettyyn esineeseen -- huomioi myös tekijänoikeudet

maanpuolustusvelvollisuus --miehillä (18-60v)  myös asevelvollisuus tai vaihtoehtoisesti siviilipalvelus tai totaalikieltäytyminen (ei koske jehovan todistajia tai demilitarisoidun Ahvenanmaan asukkaita) --asevelvollisuuden kesto (165, 255 tai 347) sivarin kesto (347) totaalikieltäytyjät tuomitaan ehdottomaan vankeusrangaistukseen velvollisuus noudattaa lakeja -- velvollisuus noudattaa Suomen lakeja sanktion kuten sakon tai vankilatuomion uhalla -- myös Euroopan unionin lait eli asetukset, direktiivit ja säädökset -- Suomessa järjestysvaltaa käyttää poliisi (kansainvälisesti luotettava ja epäkorruptoitunut) -- rikoksia käsitellään riippumattomissa tuomioistuimissa velvollisuus maksaa veroja -- progressiivinen eli tulojen mukaan määräytyvä valtion tulovero → kattaa julkisen sektorin palvelut -- tasavero eli suhteellinen kunnallisvero → veroprosentissa eroja kunnittain yhteisövero → yritykset kulutusvero → arvonlisävero joka lisätään tuotteen hintaan ( 24%, 14% tao 10% huomioi esim. poliisin palvelut 0%) elatusvelvollisuus --vanhemman velvollisuus huolehtia alaikäisistä lapsistaan ja puolisoiden välinen elatusvelvollisuus -- lapselle taattava ruoka, hoito, välttämättömät tavarat ja palvelut, sekä turvallinen kasvuympäristö --lapsella oltava laillinen huoltaja tai edunvalvoja --elatusapu  (vanhempi) ja elatustuki (KELA) ja lapsilisä oppivelvollisuus -- kaikille 7-17 vuotiailla on suorittaa vähintään peruskoulun oppimäärä --huomioi Suomen ilmainen peruskoulutus ja samalla tieteen, taiteen ja ylimmän koulutuksen vapaus statusvelvollisuus -- kaikilla täytyy olla sukunimi ja 1-3 etunimeä -- nimien tulee olla nimilain mukaisia eli ne ei saa aiheuttaa haittaa, olla kielellisesti liian vaikeita tai sopimattomia -- poikkeuksia esim. uskonnollinen tai etninen syy auttamisvelvollisuus -- onnettomuus tai rikos tilanteessa jokaisella on velvollisuus auttaa parhaan kykynsä mukaan velvollisuus todistaa oikeudessa -- todistajalla on velvollisuus saapua paikalle todistamaan

Suomen eduskunta on ratifioinut eli allekirjoittanut sopimukset kansainvälisistä ihmisoikeuksista ja lasten ja nuorten oikeuksista

Ihmisoikeudet

• universaaleja, luovuttamattomia ja perustavanlaatuisia eli ne koskevat jokaista maapallon ihmistä, niitä ei voi poistaa edes yksilön omasta tahdosta ja vain kaikken tärkeimmät on säädetty ihmisoikeuksiksi
• tarkoitus turvata ihmisarvoinen elämä ja toimeentulo
• takaavat ihmisille tasavertaisen kohtelun oikeuden ja valtionedessä sekä tasa-arvon syntyperästä, etnisestätaustasta, sukupuolesta, yhteiskuntaluokasta, varallisuudesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta huolimatta
• Ihmisoikeuksien tarve kasvoi toisen maailmansodan julmuuksien (Natsi-Saksa) jälkeen > kansainvälisesti sitovat sopimukset rauhan ja turvan takaamiseksi
• Yhdistyneiden kansakuntien perustusasiakirja 1945
• YK:n yleismaallinen ihmisoikeusjulistus 1948
• Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus 1966
• Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus 1966
• Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus
• lapsen oikeuksien sopimus 1989
• naisten oikeuksien sopimus 1979
• Euroopan sosiaalinen peruskirja 1961
Perus- ja ihmisoikeussopimuksiin voidaan vedota tuomioistuismissa ja hallintoviranomaisissa
Esimerkiksi Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksine ylin valvontaelin on Euroopan ihmisoikeustuomioistuin > globalisaatio ja kansainvälistyminen lisää ihmisoikeuksien merkitystä
Suomen tuomioistuin laitos




Vallan kolmijaon mukaista tuomiovaltaa käyttää Suomessa riippumattomat tuomioistuimet, joiden legitiimeihin eli lakeihin perustuviin päätöksiin mikään muu yksittäinen taho ei voi vaikuttaa


Yleiset tuomioistuimet
• Alioikeus
• käräjäoikeus (27kpl)
• toimijat
• päällikkö laamanni
• muut tuomarit kärätuomareita
• ilman lainopillista koulutusta olevat maallikkojäsenet ovat lautamiehiä (vakavat rikokset)
• toiminta menettely
• istunto, johon kutsutaan jutun osapuolet
• kansliamenettely, jossa ratkaisu tehdään asiakirjojen perusteella
• yksinkertaisia asioita voi ratkaista käräjänotaarit (harjoittelijat9 tai koulutettu kansliahenkilökunta
• käräjäoikeuden kanslia saa antaa neuvoja ja ohjeita meettelykysymyksissä, mutta se ei saa antaa asianajollisia neuvoja > niitä jakaa oikeusaputoimistot, asianajotoimistot ja lakiasiantoimistot
• käsiteltävät asiat
• riita
• yksityisten ihmisten tai yritysten erimielisyyksien kuten perintökiistan tai vahingonkorvauksen ratkaisu
• rikos
• vastaaja on laittomasta ja rangaistavasta teosta kuten tuhopoltosta tai pahoinpitelystä syytetty ja asianomainen rikoksen uhriksi joutunut, joka usein vaatii korvauksia. 
• hakemus
• hakemusasioita ovat muun muassa avioero tai lapsen huoltajuudesta päättäminen
• Muutoksen hakuoikeus
• hovioikeus (5kpl)
• hovioikeudelta voi hakea muutosta käräjäoikeuden tuomioon > valitus on sallittu jos asiaan ei tarvita erilistä jatkokäsityslupaa tai jos lupa on myönnetty 
• valituksessa kartoitetaan valituksen laajuus vaatimusten, riitaisuuden ja todisteiden osalta > valittajan vastapuolelta pyydetään kirjallinen vastaus valitukseen
• asioita voidaan käsitellä esittelyssä tai pääkäsittelyssä
• asioiden käsittelyyn osallistuu usein 3 tuomaria > tärkeät asiat voidaan käsitellä 7 jäsenen voimin eli vahvennetulla kokoonpanolla
• hovioikeus käsittelee myös ensimmäisenä asteena maan- ja valtionpetosasioita ja joitakin virkasyyteasioita
• hovioikeuden ratkaisut ovat heti täytäntöönpano kelpoisia eli esimerkiksi maksettavaksi määräytynyt velka voidaan viedä heti ulosottomiehen hoidettavaksi, joka taasen perii velan maksajalta
• korkeinoikeus eli ennakkopäätöstuomioistuin
• ylintuomiovalta rikos- ja riitatapauksissa > samalla valvoo lainkäyttöä
• kokeinpaan oikeuteen voi valittaa vain korkeimmanoikeuden myöntämällä muutoksenhakuluvalla > lupa myönnetään usein, jos asiasta ei saada selkeää vastausta lain nojalla korkeinoikeus antaa ennakkopäätöksiä asioista, joihin laki ei anna selkeää vastausta
• ennakkopäätökset ovat oikeudellisia ohjeita tulevia vastaavanlaisia tapauksia varten ja samalla niillä varmistetaan, että lakia tulkitaan samalla tavalla eri puolin Suomea
• korkein oikeus antaa myös lausuntoja tasavallan presidentille armahdusta koskevissa asioissa ja oikeusministeriölle ulkomaille luovuttamista koskevissa asioissa
• Henkilöstö
• virastoa johtaa presidentti - tällä hetkellä Timo Esko
• osallistuu myös asioiden käsittelyyn
• jäsenet eli oikeusneuvostot (väh 15 kpl - nyt 18 kpl) - kaikenlaisten asioiden käsittely jaoistoissa
• sotilasjäsenet > sotilasoikeudenkäyntiasioissa
• kansliapäällikkö > huolehtii viraston asianmukaisesta toiminnasta
• esittelijät > oikeussihteerit valmisteltavat käsiteltävät asiat

• Hallintotuomioistuimet
• hallinto-oikeus
• käsittelee viranomaisten päätöksista tehtyvä valituksia > jos julkisen toiminnan kuten poliisin epäillään rikkoneen lakia päätöstä antaessaan
• hallinto-oikeus ratkaisee onko viranoimaisen päätös lainvoimainen vai ei
• Suomen alueelliset hallinto-oiekudet 6 kpl
• korkein hallinto-oikeus
• jos hallinto-oikeuden ratkaisu valitettuun asiaan ei tyydytä on asia mahdollista viedä korkeimpaan hallinto-oikeuteen
• ylinhallintotuomioistuin
• valvoo hallinto-oikeuksia ja niiden toimivuutta
• johtajana presidentti Pekka Vihervuori
• muuta henkilöstöä hallintoneuvokset eli ratkaisujen tekijät ja esittelijät

• Erityistuomioistuimet
• markkinaoikeus
• kilpailu-, valvonta- ja hankinta asiat sekä markkinaoikeudelliset asiat
• myös kuluttajasuoja, kilpailu ja julkiset hankinnat
• lainopilliset jäsenet + alojen ammattilaiset
• myös teollis- ja tekijänoikeudelliset valitus-, riita- ja hakemustilanteet
• valitus asiasta riippuen korkeimpaanoikeuteen tai korkeinaan hallinto-oikeuteen
• työtuomioistuin
• liittojen väliset työ- ja virkaehtosopimukset
• jos liitto on antanut luvan tai kieltäytynyt itse nostamasta kannetta myös yksityinen työnantaja, työntekijä tai virkamies voi nostaa kanteen
• vakuutusoikeus
• toimeentuloturva asiat
• esim. kansaeläkelaitoksen tuet
• työeläkkeet
• vahinko asiat 
• valtakunnanoikeus
• syytteet jotka on nostettu hallinnon korkeaa virkamiestä vastaan
• valtioneuvoston jäsen
• oikeuskansleri
• eduskunnan oikeusasiamies
• tasavallan presidentti

Oikeusvaltion kehitys

• Oikeusjärjestyksen taustalla
• Kanoninen oikeus (kirkkojen perusteet ja suhteet muihin organisaatioihin) > esim. Kristinuskon normit (10 käskyä)
• Roomalainen oikeus (Antiikin ajalta)
• Ruotsin valta synnytti ensimmäiset valtakunnalliset lait 1200-luvulla (keskiaika)
• Vuoden 1734 Ruotsin valtakunnan lakikokoelma pohjana myöhemmille laeille
• Valistusaate kasvatti perusoikeuksia
• Venäjän valtakaudella korkein oikeus
• Suomen itsenäistyminen > tasavalta
• Sotien jälkeen hyvinvointivaltion kehitys kohti Euroopan unionia > uusia lakeja
• 1900-luvun lopulla yhtenäinen alioikeus > käräjäoikeudet
• 1995 EU > toi mukanaan uudistuksia lainsäädäntöön > kansainvälistyminen
• asetukset - voimaan sellaisenaan ja ajavat kansallisen lainsäädännön edelle
• direktiivit - lainsäädäntö ohjeet

• käsite oikeusvaltio syntyi Ranskan suuren vallankumouksen (1789) jälkeen > protestina absolutismille eli yksinvaltijaille ja jäykälle sääty-yhteiskunnalle
• Suomen kehitys alkoi 1800-luvun jälkipuoliskolla
• taloutta koskevan lainsäädännön vapautuminen 
• rikosoikeuden uudistaminen ja lieventäminen
• valtiosäännön uudistus
• vuonna 1906 uusi valtiopäiväjärjestys > eduskunta säätyvaltiopäivien tilalle (muista myös samaan aikaan yleinen ja yhtäläinen äänioikeus)
• Itsenäistyttyään (1917)  jo muodollisesti oikeusvaltio
• Demokraattisen oikeusvaltion kehitys > tasavalta

Toimiva oikeusvaltio

• Oikeusvaltio vaatii valvontaa
• Suomessa poliisi vartioi lakien noudattamista, sekä virkamiesten toimien laillisuutta
• Oikeusvaltio pohjautuu lakeihit (perustuslaki ja muut lait + EU-oikeus eli unionin lait) sekä normeihin eli yhteiskunnan sääntöjen kokonaisuuteen (eduskunnan luomat) > myös kansainväliset sopimukset
• laki on välinen kun taas oikeus päämäärä, joten saman tyyppisistä rikoksista voidaan langettaa erilaiset tuomiot kun lakia sovelletaan tapauskohtaisesti
• Oikeusvaltiossa kansalaisella on oikeuksia ja velvollisuuksia
• sekä mahdollisuus valittaa ja saada tietoa
• Oikeusvaltiossa valta on jaettu ja oikeutta "jakaa" riippumattomat tuomioistuimet
• Oikeuden avulla yhteiskunnan kehitystä ohjataan haluttuun suuntaan

Suomi osana Euroopan union oikeutta

• Eu:n kaikki toiminta pohjautuu perussopimuksiin (primaarilainsäädäntö eli ensisijainen oikeus)
• Perussopimukset
• oikeusvaltio periaatteet
• toiminta perustuu jäsenvaltioiden vapaaehtoisesti ja demokraattisesti solmimiin perussopimuksiin
• määrää
• EU:n tavoitteet >talouspoliittinen yhteistyö eli Euroopan yhteismarkkinat ja sisämarkkinat sekä yhteinen rahapolitiikka (EMU ja Euro) pääosassa
• tavaran, palveluiden pääomien ja ihmisten vapaa liikkuminen (Schengenin sopimus 1985) jäsenvaltioiden välillä
• EU:n toimielinten tehtävät ja säännöt
• Päätöksentekomenettelyt
• Suhteet jäsenmaiden ja unionin välillä

• Keskeiset perussopimukset
• Euroopan hiili- ja teräsyhteisö - perustaminen 1951 (-2002)
• hiilen ja teräksen tuotannossa keskinäinen riippuvuus
• vähensi toisen maailman sodan jälkeistä epäluuloisuutta 
• Rooman sopimukset - EY:n ja Euratomin perustus 1957
• Euroopan talousyhteisö ETY
• Euroopan atomienergiayhteisö Euratom
• integraation eli yhdentymisen laajeneminen yleiseen talousyhteistyöhön
• Brysselinsopimus - sulautuminen 1965
• toimielinten rationalisointi eli järkiperäistys
• Euroopan yhtenäisasiakirja 1986 
• Päätöksenteon nopeutus (yhteismarkkinoiden takia)
• määräenemmistöäänestyksen laajennus
• yhteistyö- ja hyväksyntä menettelyt
• parlamentti sai lisää vaikutusvaltaa
• Maastrichtin sopimus - Euroopan unioni 1992
• EU:n perustus
• Euroopan talous- ja rahaliitto EMU 
• poliittinen integraatio (kansalaisuus, yheteinen sisä- ja ulkopolitiikka, oikeus)
• Amsterdamin sopimus 1997
• päätösten avoimmuus
• Nizzan sopimus 2001
• toimielinten uudistus
• 25 jäsenmaata 
• Lissabonin sopimus 2007
• demokraattisuuden ja tehokkuuden lisäys
• kansalaisaloitteen käyttöönotto
• ilamstonmuutos
• Oikeus
• EU muutti erityisesti jäsenmaiden yritystoimintaa ja kilpailua sääteleviä lakeja sekä tuootteiden laatu- ja turvallisuusmääräyksiä
• EU:n säädöksiä (sekundaari eli johdannaisoikeus) ovat 
• Asetukset - sellaisenaan kaikkia jäsenvaltioita sitova
• Päätökset - koskee ryhmää joille ne on osoitettu
• Dikrektiivit - lainsäädäntö ohjeet määrittelee tavoiteet joihin jäsenmaiden on yllettävä > maat päättä itse laeista joilla nämä vaatimuksne toteutetaan
• Unionin oikeudella on etusija jäsenmaan kuten Suomen omaan oikeuteen nähden > jos EU:n ja Suomen säännökset olisivat ristiriidassa noudatetaan EU-oikeutta
• Unioniin liittyvät sovellettavat oikeuslähteet
• Luxemburgissa sijaitsevan Euroopan unionin tuomioistuimen päätökset jka ennakkoratkaisut
• valvoo, että lakeja noudatetaan ja toteutetaan samalla lailla kaikissa jäsenmaissa ja unionin elimissä
• Tapaoikeus tarkoittaa vakiintuneita tapoja ja käytäntöjä liittyen esimerkiksi kaupankäyntiin
• Unionia velvoittaa erilaiset kansainväliset sopimukset kuten Geneven sopimukset

Oikeudelliset erot jäsenvaltioiden välillä

• rikos- ja siviilioikeudessa eroja
• esimekriksi rangaistusten ankaruus vaihtelee paljon

Oikeusjärjestelmistä suurimmat

Mannereurooppalainen oikeusjärjestelmä

• Pohjoismaat, Manner-Eurooppa, Venäjä + suuri osa Latinalaista Ameikkaa, Aasiaa ja Afrikkaa
• Ensisijaisena oikeuslähteenä toimii kirjoitettu laki
• Maallikkojäseninä esimerkiksi suomessa lautamiehet
• todisteiden ja todistusten luotettavuutta arvioi tuomarit

Common Law -järjestelmä

• Yhdysvallat, Iso-Britannia, Australia, Kanada ja Intia (ns. romaanis-germaaninen järjestelmä)
• ennakkotapauksilla suurempi merkitys (tapaoikeus) > tuomioistuimen ratkaisu usein sidottuja ennakkotapauksiin, jotka ovat varsinaisiin säädöksiin (lait) rinnastuva peruste tuomiolle
• myös asiaa koskevaa lainsäädäntöä noudateen mikäli sellainen on olemassa
• valamieskäytäntö > valamiehet arvioimassa todisteiden luotettavuutta

Islamilainen oikeus - Sharia lait

• Saudi-Arabia
• perustuu koraaniin (Jumalan sana) ja perinteisiin islamilaisiin tapoihin
• koskee erityisesti yksilön velvollisuuksia perhettä ja yhteisöä kohtaan, sekä perhe-, perintö- ja rikosoikeutta
• uskonnolinen ja maallinen elämä ei erotettua vaan uskonto näkyy laeissa 
• Länsimaat kritisoinut erityisesti julmista rangaistuksista > ristiriita ihmisoikeuksien yleismaallisen julistuksen kanssa

Lakitiedon peruskäsitteet ja lakitiedon tulkinta

Oikeuslähteet

• oikeudellisesti merkityksellinen aineisto, jota käytetään tulkintaperiaatteena oikeudellississa tulkinnoissa
• kansalliset oikeuslähteet  
• kirjoitettu laki, joka kattaa perustuslait, eduskunnan säätämät lait ja esim. presidentin tai ministeriön asetukset
• maan tapa eli jotkjin vakiintuneet käytännöt joita esiintyyn muun muassa kaupankäynnissä
• kansainväliset oikeuslähteet
• kansainväliste sopimukset ja velvoitteet
• Euroopan union oikeus
• vahvasti velvoittavat oikeuslähteet
• laki ja tapaoikeus (maan tapa)
• lakia soveltavan tulee perustaa ratkaisunsa ensisijaisesti näihin lähteisiin
• (Huom! tapaoikeudella on nyky-yhteiskunnassa vähemmän painoarvoa)
• heikosti velvoittavat oikeuslähteet
• lainvalmisteluesitykset ja lainsäätäjän tahto (esim. hallituksen lakia koskevat esitykset), tuomioistuinratkaisut (korkeimman oikeuden ennakkopäätökset)
• otettava huomioon päätöksen teossa, jos päätöstä ei voida perustella yksin vahvasti velvoittavien oikeuslähteiden avulla
• Sallitut oikeuslähteet
• eivät velvoittavia, mutta niitä voidaan käyttää tukena
• oikeustiede ja yleiset oikeusperiaatteet

kirjoitettu laki

• sovelletaan yksittäistapauksiin
• oikeusnormin tulkinta ja soveltaminen käsiteltävään tilanteeseen
• tulkinnanvaraisuus
• normin väljyys, vaihtoehtoiset ratkaisut tai kielellinen monimerkityksellisyys ja epätäsmällisyys
• keskeisin kansallinen oikeuslähde 
• kaikki lait ja asetukset jaetaan numeroituihin pykäliin § ja pykälät edelleen momentteihin eli kappaleisiin

Säädösten "arvojärjestys" eli mikä kumoaa toisen

1. EU-oikeus

• Suomi osana Euroopan unionia > unionin oikeus ylempi arvoisempi

2. Perustuslaki

• vahvasti velvoittava

3. Tavallinen laki

• vahvasti velvoittava, kuitenkin perustuslain alla

4. Asetus

• tasavallan presidentin, valtioneuvoston tai ministeriön määräämä
• lakia alempiasteisempi säädös

5. Oikeussäännöt 

• alempien viranomaisten antamat 

Peruskäsitteet

Oikeussubjekti - voi saada oikeuksia tai tulla velvoitetuksi. Oikeussubjekteja ovat luonnollisethenkilöt ja oikeushenkilöt, mutta esimerkiksi eläin tai ympäristö ei voi olla oikeussubjekti vaan niiden oikeudet on turvattu muun muassa kieltävillä ja rajoittavilla laeilla, jotka koskevat oikeussubjekteja.

• luonnollinen henkilö eli ihminen - ihminen on luonnollinen henkilö syntymästä kuolleeksi julistukseen saakka. Ihminen ei voi luopua edes halutessaan oikeuskelpoisuudestaan eikä hänen oikeuskelpoisuutta voida myöskään rajoittaa tai poistaa hänen elinaikanaan. Myös yksityiset elinkeinon harjoittajat (toiminimet) lasketaan luonnollisiksi henkilöiksi
• vajaavaltainen - alaikäinen tai muutoin holhouksenalainen henkilö on osin tai kokonaan oikeustoimikelvoton eli hänen oikeustoimikelpoisuuttaan on rajoitettu. Vajaavaltainen voi tehdä vain rajoitetusti itsenäisiä ja päteviä oikeustoimia.
• huoltaja - huolehtii alaikäisen oikeustoimista
• edunvalvova (holhooja) - esimerkiksi viranomainen, joka edustaa päämiestään ja valvoo tämän etua. Holhooja määrätään usein terveydellisentilan takia kun yksilö ei pysty itse huolehtimaan asioistaan ja eduistaan.

• oikeushenkilö - henkilöiden tai pääomien yhteisö/yhteenliittymä, jolla on oikeuskelpoisuus, oikeuksia ja velvollisuuksia.  Oikeushenkilön oikeusdellinen toimintakyky ja oikeuskelpoisuus lakaavat vasta kun oikeushenkilö puretaan oikeudellisesti. Yksityisoikeudelliset oikeushenkilöt saavat oikeuskelpoisuutensa kun ne on merkitty viralliseen reksiteriin (kaupparekisteri, yhdistysrekisteri tai säätiörekisteri) ja samalla ne saavat virallisen nimen sekä rekisterinumeron
• kauppaoikeudellinen - osakeyhtiöt ja osuuskunnat (yksityisoikeudellinen oikeushenkilö)
• siviilioikeudellinen - säätiöt ja yhdistykset (yksityisoikeudellinen oikeushenkilö)

• julkisoikeudellinen - Euroopan unioni, kunnat, valtio, seurakunnat ja kuntayhtymät (julkisoikeudellinen oikeushenkilö)

oikeuskelpoisuus - oikeuskelpoiseksi lasketaan luonnollinen tai oikeushenkilö, jolla on kyky saada nimiinsä oikeuksia ja velvollisuuksia. oikeuskelpoinen henkilö voi siis toimia oikeussubjektina

oikeustoimi - teko tai ilmaistu tahto, jolla on oikeudellisia vaikutuksia eli se voi joko perustaa, muuttaa tai kumota oikeuksia. Esim. Auton myydessään sen myyjältä poistuu omistusoikeus kun taas ostaja vastaavasti saa sen. 

oikeustoimikelpoisuus - toiminta kelpoisuus eli mahdollisuus tehdä oikeudellisesti sitovia toimia. Luonnollinen henkilö saavutta atäyden oikeustoimikelpoisuuden täytettyään 18 vuotta kun taas oikeushenkilö, joka on oikeuskelpoinen on samalla oikeustoimikelpoinen. Oikeustoimikelpoisuus kasvaa iän karttuessa.

Oikeudellinen vastuunalaisuus

• oikeudellinen vastuunalaisuus - Henkilö on vastuussa teoistaan ja niiden aikaansaamaista oikeudellissista seurauksista. oikeudellinen vastuunalaisuus ei ole sidoksissa henkilön ikään vaan jo alle 10 vuotiaskin voidaan tuomita korvausvastuuseen (usein huoltajan velvollisuus korvata). Oikeusdellinen vastuunalaisuus koskee myös oikeushenkilöitä.
• Vahingonkorvausvastuu kuuluu kaikille
• rikosoikeudellinen vastuunalaisuus - Alkaa nuoren täytettyä 15 vuotta. Tarkoittaa, että 15 vuotta täyttämnyt on syyntakeinen ja vastuussa rikoksistaan, jolloin hänet voidaan tuomita sakoilla, nuorisorangaistuksella, yhteiskuntapalvelulla, tai ehdollisella ja ehdottomalla vankeusrangaistuksella. Tätä nuorempi on syyntakeeton ja häneen sovelletaan lastensuojeluun tarkoitettuja lakeja (esim. huostaanotto). 
• syyntakeisuus - täysi ymmärrys eli henkilö ymmärtää tekojen seuraukset ja on vastuussa niistä
• alentunut syyntakeisuus - täyttä ymmärrystä vailla
• syyntakeettomuus - ymmärrystä vailla, ei ymmärrä tekojensa seurauksia eikä ole niistä rikosoikeudellisesti vastuussa (psyykkiset perusteet)

Sopimus

Valtuutus

Kansalaiset ylemmät oikeustoimet

Rikos- ja prosessioikeus