Hallinto ja politiikka

Valta ja valtiomuodot

Valta

• mahdollisuus ja erilaiset keinot saada muut toimimaan halutulla tavalla
• vallankäytössä ovat osallisena vallankäyttäjä ja vallanalainen
• valtaresurssit tarkoittavat henkilön (tai yhteisön) ominaisuuksia > suurempi valtio voi alistaa pienemmän koollaan ja voimillaan
• valta voi olla
• legitiimiä eli oikeuttettua > laillinen valta, jolloin vallanalaiset tunnustavat vallankäytön oikeutuksen > esimerkiksi suomen hallintoelinten valta on legitiimiä eli kansanhyväksymää
• legitiimi pakkovalta > valtion ylläpitämä poliisilaitos ja armeija, jotka takaavat yleisen turvallisuuden
• illegitiimiä eli ei oikeutettua > laiton valta, jolloin vallanalaisen eivät tunnusta 
• suvereeni valta > itsenäinen, muista riippumaton valta > valtiot harjoittaa

Valtio

• organisaatio, joka pitää yllä suvereenia valtaa
• poliittinne, hallinnollinen, taloudellinen ja oikeudellinen yhteisö
• valtioon kuuluu tietty maantieteellinen alue ja tarkat rajat
• rajojen sisällä asuva ihmisryhmä, jolle tyypillistä on yhteinen kulttuuri kuten kielet ja tavat
• valtio tulee olla kansainvälisen yhteisön tunnustama

Montesquieun vallan kolmijako

• Valta annetaan erillisille, itsenäisille toimijoille, liiallisen vallan keskittymisen välttämiseksi 
• toisistaan riippumattomuus

• Lainsäädäntövalta  > Suomessa eduskunta
• Toimeenpanovalta > Suomessa Hallitus eli valtioneuvosto + presidentti
• Tuomiovalta > riippumattomat tuomioistuimet

Valtiomuodot

• järjestelmä, jonka mukaisesti valtiossa käytetty ylinvalta on järjestetty
• Antiikin Kreikan filosofi Aristoteles loi järjestelmän, joka on yhä käytössä
• Miten hallitsee ja kuinka moni hallitsee
• kaikkien parhaaksi
• yksi
• monarkia
• valtionpään monarkin valta elinikäistä
• harvat
• aristokratia
• aateliston valta yhteiseksi eduksi
• monet
• politeia
• kansan enemmistö hallitsee kaikkien parhaaksi
• omaksi edukseen
• yksi
• tyrannia
• diktatuuri ja itsevaltius
• harvat
• oligarkia
• kapea eliitti vallassa
• monet
• demokratia
• kansanvalta, kansanoikeuttama hallintovalta hallitsee

Vaalit
Suomen yleiset vaalit
"yleiset, yhtäläiset ja salaiset"

Presidentin vaalit

• Suora, tarvittaessa kaksi vaiheinen enemmistö vaali > eniten ääniä saanut tulee valituksi presidentiksi
• tammikuussa ensimmäisessa vaalikierroksessa yli puolet äänistä > jos kukaan ei saa toinen vaalikierros
• toisella kierroksella 2 eniten ääniä saanutta > uusi äänestys ja enemmän ääniä saanut voittaa > tasatilnateessa arpa ratkaisee
• 6 vuoden välein > max. 2 kautta
• valitaan 1 tasavallan presidentti
• vaalipiirinä koko maa
• ehdokasasettellu puolueet ja 20 000 äänioikeutetun valitsijayhdistys

SUHTEELLISEN LISTAVAALIN MUUNNELMAT > d´Hontdin menetelmä

1. Lasketaan yhteen puolueen/valitsijayhdistyksen kokonaisäänimäärä
2. Kukin ehdokas asetetaan järjestykseen puolueen sisällä henkilökohtaisen äänimäärän perusteella
3. ehdokkaat saa vertailuluvun 
1. ryhmän ensimmäiseksi tullut saa luvukseen koko puolueen äänimäärän esim. 100
2. toiseksi tullut saa puolet koko ryhmän äänimäärästä esim. 100/2 > 1/2 = 50
3. kolmanneksi tullut saa 1/3 äänistä > 33, 33..
1. Vertailuku saadaan siis kun kokoäänimäärä jaetaan puolueen sisäislelä sijoituksella
4. vertailuluvun perusteella ehdokkaan asetetaan järjestykseen ja listalta pääsee läpi niin paljon ehdokasta kuin vaalipiiristä valitaan edustajia
4. Järjestelmällä on taipumus suosia suurimpia puolueita > samalla suhteellinen vaalitapa ylläpitää suomen monipuoluejärjestelmää

Eduskuntavaalit

• 4 vuoden välein (vaalikausi 4 vuotta)
• valitaan 200 kansanedustajaa
• vaali alueena maakunnat 13 kpl
• ehdokkaita saa asettaa puolueet ja 100 äänioikeutetun valintsijayhdistykset

Kunnallisvaalit

• vaalikausi 4 vuotta
• vaalipiirinä oma kunta
• valituiksi tulee kunnan koosta riippuen 17-85 edustajaa kunnan/ kuapungin valtuustoon
• pienissä kunnassa valituiksi voi tulla vähemmänkin
• voi olla myös sopuvaali, jolloin ehdokkaita on samanverran kuin paikkoja ja vaalia ei tarvitse järjestää
• ehdokkaita voi asettaa puolueet ja 10 äänioikeutetun valitsijayhdistys

Euroopan parlamentin vaalit

• vaalikausi 5 vuotta
• Suomesta vaitaan 13 europarlamentaarikkoa (mep) > jäsenia jokaisesta jäsenmaasta valitaan yhteensä n. 750
• vaalipiirinä toimii koko maa ja vaali toimitetaan yhtäaikaa koko Euroopassa
• yksi vaalipäivä, mutta äänensä voi antaa jo ennakkoäänestyksessä
• ehdokkaita voi asettaa puolueet ja 2000 äänioikeutetun valitsijayhdistykset

Vaalitavat ja puoluejärjestelmien synty

• monipuoluejärjestelmä
• suhteellinen vaalitapa johtaa syntyyn
• useita puuolueita kilpailee äänestäjien äänistä
• esim. Suomessa 3 suurta (keskusta, kokoomus, sdp) eduskuntapuoluetta ja 5 pienehköä (perussuomalaiset, vihreät, vasemmistoliitto, rkp ja kristillisdemokraatit)
• kaksipuoluejärjestelmä
• vapaa monipuoluejärjestelmä, mutta käytännössä kahdella suurimmalla mahdollisuus menestyä
• valta vaihtelee kahden suurimman puolueen välillä
• toisellla hallitusvalta toinen oppositiossa
• enemmistö vaalitapa johtaa syntyyn
• Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Malta
• yksipuoluejärjestelmä
• yksi sallittu puolue tai koalitio johtaa maata > muut ei yleensä edes sallittuja
• takana usein sosialistinen, nationalistinen tai fasistinen ideologia
• Kiina > kiinann kommunistinen puolue
• kuuba, Pohjois-Korea (diktatuuri), Hitlerin Saksa (Toinen maailmansota)

Itsenäisyysjulistus hyväksyttiin eduskunnassa 6.12.1917. VUonna 1919 vahvistettiin hallitusmuoto ja Suomesta tuli virallisesti tasavalta

Suomen tasavallan presidentti

Tehtävä ja valinta

•  Valtionpäämies valitaan välittömillä vaaleilla (suora kansanvaali) syntyperäisten suomalaisten joukosta kuudeksi vuodeksi kerrallaan ja voi toimia presidenttinä enintään 2 perättäistä kautta
• äänioikeus yleinen, yhtäläinen ja salainen (vaalisalaisuus)
• äänestäjä oltava 18 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen
• ehdokkaan saa asettaa (huomioi se, että kukin taho saa asettaa vain yhden ehdokkaan)
• rekisteröity puolue, jolla väh. 1 kansanedustaja
• väh. 20 000 äänioikeutetun valitsijayhdistys 
• Tehtävät
• asema ja tehtävät määritelty perustuslaissa ja tarkennettu muissa laeissa
• Käyttää hallitusvaltaa (ylin toimeenpanovalta) yhdessä eduskunnan luottamusta nauttivan valtioneuvoston kanssa
• päättää eduskunnan hajoittamisesta ja ennenaikaisista eduskunta vaaleista
• pääministerin nimitys (eduskunnan ehdotus) ja ministerien nimitys (pääministerin ehdotuksesta)
• vahvistaa eduskunnan esittämät lait (vahvistamatta jättämättömyys hidastaa lain voimaantuloa)
• Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö
• päättääpuolustusvoimien liikekannallepanosta (valtioneuvoston esityksestä)
• Suhteet ulkovaltoihin ja toiminta kansainvälisten järjestöjen sekä neuvottelujen suhteen (yhteistyössä valtioneuvoston kanssa)
• nimittää korkeimmat virkamiehet
• armahdusoikeus yksittäistapauksissa (korkeimman oikeuden lausunnon saatuaan)

Nykyinen presidentti 

• Suomen 12. presidentti Sauli Niinistö (24.8.1948, Salo, Suomi)
• Presidenttiys alkoi 1.3.2012 - jatkuu edelleen
• kausi 2012-2018 > valikoitui suoran kansanvaalin toisella kierroksella saatuaan 62,6% äänistä > vastaehdokas Pekka Haavisto sai 37,4% äänistä
• Puoliso Jenni Haukio 
• oikeustieteen kandidaattio ja varatuomari

Entiset presidentit

• 11. Tarja Halonen (s.1943)
• ensimmäinen naispresidentti toimi virassa vuosina 2000 - 2012
• puoliso Pentti Arajärvi
• 10. Martti Ahtisaari (s.1937)
• kausi 1994-2000, ensimmäinen suomalainen, joka on saanut Nobelin rauhanpalkinnon (2008)
• puoliso Eeva Ahtisaari
• 9. Mauno Koivisto (s. 1923)
• kausi 1982-1994, ei ole toiminut kansanedustajana
• puoliso Tellervo Koivisto
• 8. Urho Kekkonen (1900-1986)
• kausi 1956-1982, viran jatkaminen poikkeuslailla, erosi virasta 1981
• suomettuminen, noottikriisi, ETYK (helsinginherra)
• puoliso Sylvi Kekkonen
• 7. Juho Kusti Paasikivi (1870-1956)
• kausi 1946-1956
• paasikivenlinja ja idänsuhteet
• puoliso Alli Paasikivi
• 6. Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867-1951)
• kausi 1944-1946 (erosi)
• toimi suomen puolustusvoimien ylipäällikkönä kaikissa 4 itsenäisyydenajan sodassa, sai arvonimen Suomen marsalkka
• puoliso vapaaherratar Anastasia Mannerheim
• 5. Risto Ryti (1889-1956)
• kausi 1940-1944 (erosi) pääministerinä talvisodan aikana, presidenttinä jatkosodan aikana (ryti-ribbentropsopimus)
• puoliso Gerda Ryti
• 4. Kyösti Kallio (1873-1940)
• kausi 1937-1940, kuoli Helsingin päärautatieasemalle olessaan vielä virallisti presidentti
• puoliso Kaisa Kallio
• 3. Perh Evind Svinhufvud (1861-1944)
• kausi 1931-1937
• puoliso Ellen Svinhufvud
• 2. Lauri Kristian Relander (1883-1942)
• kausi 1925-1931
• puoliso Signe Relander
• 1. Kaarlo Juho Ståhlberg (1865-1952)
• kausi 1919-1925, itsenäisen tasavallan ensimmäinen presidentti, joka joutui lapuan liikkeen kyydittämäksi
• puoliso Ester Ståhlberg

Ministerit
pääministeri - Juha Sipilä

• valtioneuvoston kansia avustaa pääministeriä valtioneuvoston johtamisessa ja vastaa hallitusohjelman toimeenpanemisen valvonnassa
• tehtävinä valtioneuvostonjohto, hallitusohjelman toimeenpanon valvonta ja EU:ssa päätettävien asioiden valmistelu
• asema: hallituksen politiikan johtaja ja tasavallan presidentin sijainen
• vuoden 2000 perustuslain muutos vahvisti pääministerin asemaa 

Ulkoasianministeri - Timo Soini

• johtaa ulkoasianministeriötä
• pääministerin sijainen 

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri - Kai Mykkänen

• kauppapolitiikka ja kehitysyhteistyö

Oikeus- ja työministeri - Jari Lindström

• johtaa oikeusministeriötä
• käsittelee seuraaviin liittyviä asioita: tieto, työllisyys, yrittäjyys,työelämä ja markkinat

Sisäministeri - Paula Risikko

• johtaa sisäministeriötä
• käsittelee seuraaviin liittyviä asioita: hallinto, kehitys, poliisi, maahanmuutto, pelastu ja rajavartio

Puolustusministeri - Jussi Niinistö'

• johtaa puolustusministeriötä
• käsiteltävät asiat puolustus, aseellinen maanpuolustus, kriisinhallinta ja rauhanturvaus

Valtiovarainministeri - Petteri Orpo

• valtiovarainministeriö käsittelee hallituksen tulo- ja finanssipolitiikkaa, valtion budjettia ja verotukseen liittyviä asioita

Kunta- ja uudistusministeri - Anu Vehviläinen
Opetus- ja kulttuuriministeri - Sanni Grahn-Laasonen
Maatalous- ja ympäristöministeri - Kimmo Tiilikainen
Liikenne- ja viestintäministeri - Anne Berner

• pohjoismainen yhteistyö ja Ahvenanmaan itsehallinto

Elinkeinoministeri - Olli Rehn
Sosiaali- ja terveysministeri - Pirkko Mattila
Perhe- ja peruspalveluministeri  - Juha Rehula

Puolueet 

• Puolue
• kansalaisten perustama
• oikeusministeriön ylläpitämään puoluerekisteriin merkitty yhdistys
• 
  
• jäsenet tavallisia yhteiskunnallisista asioista ja vaikuttamisesta kiinnostuneita ihmisiä
• vaikuttavat osallistumalla kokouksiin, joissa päätetään puolueen yhteissitä tavoitteista sekä linjoista ja valitaan puolueelle johtajat
• puolueiden ohjelmat perustuvat usein johonkin poliittiseen aatteeseen tai ideologiaan

Puolueiden voimasuhteet
Euroopan parlamentti 
Parlamentin kokoonpano