Yhteiskunta

Suomalaisen yhteiskunnan muuttuminen ja olomuodot
Yhteiskunnan kehitys

  • Suomalaisen yhteiskunnan tunnusmerkki on nopea muutos
    • 1900-luvun muutostekijät
      • talouskasvu seurauksena tuottavuuden kasvusta, joka taasen pohjautui uuteen teknologiaan ja koko maailmantalouden laajentumiseen
      • toisistaan riippuvat tekijät
  • yhteiskunnan rakennemuutos > nopea elinkeinorakenteen muutos
    • alkutuotanto > alkutuotantovaltainen agraariyhteiskunta
      • maa- ja metsätalous antoi elannon suurimmalle osalle kansaa (n. 60%)
    • jalostus > teollisuuden nousu ja kehitys
      • teollisuus työllisti erityisesti kaupungeissa > 1950-luvulta alkaen nopea urbanisaatio eli kaupungistuminen
      • tehokas aineellinen tuotanto takaa yhä yhteiskunnan vaurauden
    • Palvelut > jälkiteollinen palveluyhteiskunta
      • palvelut suurimpana työllistäjänä jo 1970-luvulta lähtien
    • Tieto > informaatioyhteiskunta
      • 1990-luvun laman jälkeen yleistyvänä trendinä ammatit, jotka liittyy tiedon käsittelyyn, siirtoon ja muokkaamiseen


Nyky-yhteiskunnan muut muodot
  • Kulutusyhteiskunta
    • runsas tuotanto ja kulutus
      • halpa massatuotanto ja vaurastuneet kotitaloudet mahdollistavat yhdessä suuren kulutuksen
        • ulkomailta tuonti > halpatuotanto esim. Kiinassa ja Aasiassa
    • myös kertakäyttökulttuuri
  • Riskiyhteiskunta
    • runsas ja hallitsematon kulutus synnyttää maailmanlaajuisia ympäristöuhkiä
      • ilmaston muutos kiihtyneen kasvihuoneilmiön seurauksena
        • keskilämpötilan kohoaminen
        • kaatopaikat suuria metaanintuottajia
        • teollisuuden päästöt > hiilidioksidi, rikki
      • merten saastuminen esim. muovijätteiden seurauksena
      • erilaiset laskeumat 
    • myös tieto tuo mukanaan kyberturvallisuuteen liittyviä uudenlaisia riskejä
  • Hyvinvointiyhteiskunta
    • Suomi kehittyi pohjoimaiseksi hyvinvointivaltioksi viimeistään 1980-luvulla
    • vauraus, kansalaisten hyvinvointi ja valtiovallan takaamat laajat ja laadukkaat peruspalvelut kuten ilmainen koulutus ja hyvät sekä tasavertaiset terveydenhuoltopalvelut
  • Koulutusyhteiskunta
    • laaja ja ilmainen peruskoulu yliopistotasolle saakka
    • rakennemuutoksen yhteydessä koulutusaste kohosi
      • ylioppilastutkinnon suosio
      • kattava ja maanlaajuinen yliopistoverkko
      • 1970-luvulla yhteinne peruskoulu
      • 1990-luvulla ammattikorkeakoulujen kehitys
Yhteiskunnan sosiaaliset erot

  • Ennen yhteiskunnassa vallitsi luokkajako ja puhuttiin rikkaista ja köyhistä
  • Nykyään yhteiskunnan jako hyvä ja huono osaisiin ei ole niin jyrkkä, sillä vaikka Suomessa on rikkaita ja köyhiä molemmat ääripäät puuttuu kokonaan > ei rikkaiden aidattuja asuinalueita tai köyhien hökkelikyliä eli slummeja
    • Suomessa suuri keskiluokka
  • Yhteiskunnassa ei nykyisellään ole suuria sosiaalisia rajoja vaan leimaavana tekijänä on mahdollisuus näiden rajojen ylittämiseen
    • sosiaalinen liikkuvuus eli siirtyminen yhteiskuntaryhmästä toiseen ennätys vilkasta
    • sosiaalinen tausta ei tarkoita pysyvää kohtaloa
  • Sosiaaliset erot perustuvat nyky-Suomessa pääosin työhön ja ammattiin
    • yleisesti korkeampi koulutus takaa paremman toimeentulon
    • samalla vaativat ja vastuulliset tehtävät ja erikoisosaaminen vaikuttaa
  • Eniten suomen sosiaalisia eroja on kaventanut koulutus ja sen parantuminen
  • Suomessa
    • pienyrittäjyys melko vähäistä
      • suuret kaupungin
      • suurteollisuus 
      • keskittynytkauppa
    • suuri keksiluokka työskentelee palveluiden alalla
      • hoito- ja opetusalalla suurinosa työntekijöistä naisia
  • Tuloerot
    • tuloeroja kasvattanut se, että varakkain väestöosa hyötynyt osakekurssien noususta ja pääomatulojen verokevennyksistä toisaalta köyhimpien eloon vaikuttanut sosiaalietuuksien ja tukien leikkauksiet

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ongelmat ja haasteet

  • Suomalainen hyvinvointi valtio toimii hyvin niin kauan kun talouskasvu on nopeaa ja jatkuvaa > 1980-luvulla oli varaa rakentaa kattavat julkiset palvelut ja maksaa tukia myös varakkaille > 1990-luku toi tullessaan suuren laman ja aiheutti satojen työttömyyden, palveluiden ja tukien karsinnan, jolloin hätä ratkaisuna oli raju velanotto > 2000-luvun alussa elektroniikka ja uusi teknologia kasvatti taas hyvinvointia ja talouskasvu > 2008 vuoden yhdysvaltojen finanssikriisi horjutti koko maailmantaloutta ja aiheutti uuden laman
Verotus

  • Valtaosa suomalaisia pitää laajoja julkisia palveluita kuten koulutusta ja terveydenhuoltoa, sekä sosiaalitukia tärkeinä > toisaalta nämä palvelut vaativat kuitenkin rahaa, jota kerätään veroina
  • Paremmat palvelut edellyttää korkeitä veroja, mutta samalla veroja halutaan alentaa, jotta työnteko koettaisiin palkitsevammaksi ja kannustinloukkuja purettaisiin
  • liian korkeat sosiaalituet passiovivat ihmisiä, mutta toisaalta liian pienet avustukset ajaa kaikkein pienituloisimpia ahdinkoon
  • hyvätuloisten etuja halutaan leikata, mutta samalla täytyy miettiä "kuka haluaa maksaa veroja ellei itse hyödy niistä tarpeeksi?"

Eläkepommi ja väestön ikääntyminen ja sairaudet

  • Sodan jälkeiset suuret ikäluokat eläköityy, mutta työssäkäyvien määrä pienenee entisestään
  • kasvava huoltosuhde 
    • syntyvyys vähäistä teollisuusmaassa
  • kasvavat julkiset menot 
    • eläkkeet ja terveys- ja hyvinvointipalvelut, sekä hoito- ja kuntoutuspalvelut
  • teollisuusmaissa myös liikunta yhä vähäisempaa, jolloin liikalihavuus aiheuttaa sairauksia, jotka tuovat lisäkuluja ja vaikeuttavat yksilöiden elämää
    • sydän- ja verisuonisairaudet
    • vanhuusiän diabetes
    • tuki- ja liikuntaelinsairaudet
  • aiheittaa työvoimapulaa

Talousvaikeudet

  • kasvavat tuloerot
  • Vuoden 2008 yhdysvaltojen finanssikriisistä käynnistynyt maailmalaajuinen lama
    • työttömyys, lomautukset, konkurssit
  • Yritystoiminan epävarmuus
    • Kiina-ilmiö > siirretään kotimaista tuotantoa halpatuotannon maihin
    • automatisaatio ja koneet korvaavat työntekijän
  • Työntarjonta ja kysyntä ei kohtaa > kitkatyöttömyys
    • pienipalkkaiset alat tarvitsevat toimijoita, mutta ne eivät houkuta nuoria
  • Kasvavat vaatimukset koulutuksen osalta > koulutusinflaatio
    • vaatuimukset kasvavat ja toisaalta nuorien osaamistaso heikkenee
      • ongelmanuoret > kasvava levottomuus ja keskittymiskyvyn puute jo pienestä asti
      • mobiililaitteet tuovat mukanaan myös varjopuolia
  • kansantalouden ja kotitalouksien velkaantuminen
  • eläminen kallistuu > hyödykkeiden hinnat kasvaa
  • inflaatio syö rahan arvoa

Globaalit ympäristöongelmat

  • kulutusyhteiskunta ja kasvavat jätemäärät
  • teollisuus ja saasteet > kiihtyvä kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos
    • muuttuva ilmasto ja sen vaikutukset biodiversiteettiin
    • kasvihuoneilmiötä kiihdyttää erityisesti kasvuhuonekaasvut > metaani, hiilidioksidi ja vesihöyry
  • jätteet saastuttavat meriä ja teollisuuden päästöt rehevöittävät tai happamoittavat järviä
    • raskasmetallit, muovit ja kemikaalit
    • vaikuttvat esimerkiksi ihmisten lisääntymiseen ja sairauksiin
  • Suomessa myös ydinvoimasta syntyvän jätteen loppusijoitus
    • pitkä puoliintumisaika ja toisaalta radioaktiivisuus

Nuorten syrjäytyminen

  • Työttömyys
  • Ylemmänkoulutuksen suuri kysyntä aiheuttaa sen, että paikkoja on vähemmän kuin sisäänpyrkijöitä > toisaalta kehittyvä tekniikka edellyttää työurilla jatkuvaa ja ajankohtaista koulutusta
  • kannustinloukut > kannattavampaa olla työtön kuin tehdä pienipalkkaista työtä
  • muuttuvat kiusaamisen muodot yhä raadollisempia (internet, some ja anonyymius)
  • päihteet > alkoholi ja huumausaineet

Yleinen pahoinvointi

  • Ajan kasvava merkitys ja kiire > stressi ja ylisuorittaminen
  • työttömyys tai työuupumus
  • taloudelliset ogelmat ja talousahdinko
  • väliinputoajat > ilman kunnon koulutusta yhä hankalampi päästä töihin ja toisaalta kannustinloukut, sekä pitkäaikaistyttömyys
  • päihteet ja mielenterveysongelmat


Eriarvoisuus

  • Maahanmuuttajat ja pakolaiset
    • vaikea kotoutuminen
    • erilainen kieli ja kulttuuri hankaloittaa sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan, tapoihin ja kulttuuriin
    • uskonnolliset ja kansalliset vähemmistöt
      • Suomessa perinteisesti hyvin paljon alkuperäistä kansaa > muiden maiden kansalaiset suurena vähemmistönä
    • syrjäytyminen ja vaihteleva suhtautuminen
      • yhden tekemän rikkeen takia helposti muutkin leimataan
    • kansalaisten pelko ja tyytymättömyys
      • pakolaisten vastaan otto syörahaa kun samaan aikaan kansa kärsii pitkäaikaistyöttömyydestä
      • lisääntynyt terrorismi Euroopassa herättää pelkoa
  • Tuloerot kasvat kansalaisten välillä
    • varakkain väestönosa hyötynyt osakekurssien noususta ja pääomatulojen verojen alentamisesta
    • samalla sosiaalitukia on pienennetty > pitkäaikaistyöttömien todellinen köyhyys
    • toisaalta kuitenkin tasaava verotus (progressiivinen eli tulojen mukaan nouseva verotus)
    • samalla myös naisten euro on yhä 80snt > naisten koulutustaso kuitenkin korkeampi 
      • naisvaltaiset alat ovat miesvaltaisia alempiarvostettuja
        • miesvaltaistenalojen palkkatasot korkeammat
      • äitiys ja "lapsihaitta"
        • äidin ansiot pienenevät vapaiden kuten äitiysloman takia > samalla usean vuoden poissaolo nakertaa ammattitaitoa > vaatii koulutusta
        • nuorillenaisille myös maksetaan mieluusti pienempää palkkaa, koska äitiyslomat tuovat työnantajalle suuret kulut
      • naisten tyytyminen omaan palkkatasoon
        • naiset eivät pyri yhtä ahkerasti parempiin työtehtäviin tai parempaan palkkatasoon
        • äitiyden ja johtajuuden yhteensovittaminen hankalaa
      • vastuu
        • vastuuta ja korkeaa koulutusta vaativissa tehtävissä palkkaerot korostuvat
  • Myös eriarvoisuus teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välillä kasvaa


Urbanisaatio köyhdyttää maaseutuja

  • urbanisaatio eli kaupungistuminen synnyttää suuria kaupunkikeskittymiä, joilla on korkeat hinnat ja kattavat palvelut
    • toisaalta suuressa kaupunkikeskittymässä kuten pääkaupunkiseudulla asuntojen ja elämisen hinta  kallista > asuntojenhintakupla
  • sen sijaan maaseutukunnat kärsivät ja muuttuvat syrjäisiksi periferioiksi, joiden väestö ikääntyy ja palvelujen tarve kasvaa samalla kun työikäiset muuttavat pois paremman elannon perässä
  • maaseudulla palveluiden taso ja tarjonta heikkenee
  • Kunnista tulee 
    • muuttuvoittokuntia >veronmaksajat haluavat muuttaa vauraaseen kuntana matalan veroprosentin  ja palveluiden,s ekä työmahdollisuuksien myötä
    • muuttotappiokuntia > veromaksajat haluavat muuttaa halvempaan kuntaan, jossa on paremmat palvelut ja työmahdollisuudet
      • usein joudutaan turvautumana palveluiden supistamiseen ja kuntaliitoksiin (Salo)

Epäluottamus poliitikkoja kohtaan

  • Vaalisotkut ja epäselvyydet
  • korruptio ja lahjusepäilyt
  • Kansa kokee poliitikkojen toiminnan usein toimimattomaksi
    • ajatukset eivä toimi tai aikaa "tuhlataan" vähäpätöisiin asioihin relevanttien kysymysten sijaan
  • Rauhaton ja tyytymätön tilanne kaikkialla maailmassa
    • Lähi-Idäntilanne ja pakolaisuus kiristää välejä (huomioi kylmän sodan asetelma)
    • Venäjän ja Ukrainan sotkut
    • USa:n presidentinvaalien yllätystulos ja Donald Trump uudeksi presidentiksi
    • Lisäntyneet terroriteot Lähi-Idässä ja Euroopassa



Ikääntyvä yhteiskunta - eläkepommi

  • Yhteiskunta ikääntyy ja ikäjakauma muuttuu siten, että vanhoja ihmisiä on suhteessa nuoriin ja työssäkäyviin yhä enemmän
    • Ihmisten odotettu elinikä on entistä pidempi kun taas syntyvyys ja lapsiluku laskussa
    • esimerkiksi suomessa sodan jälkeen 1940-50-luvuilla syntyneet suuret ikäluokat saavuttavat eläkeiän 2010-luvulla > suurten ikäluokkien jälkeen syntyvyys on jatkuvasta pienentynyt
  • Yhteiskunnan rakneteessa eläkeläisten osuus kasvaa kun taas työikäisten määrä vähenee > Huoltosuhde (työssäkäyvien 15-65 v suhde työttömiin eli lapsiin ja vanhuksiin) kasvaa eli työssäkäymättömien "Huollettavien" (lapset, vanhukset, sairaat) osuus kasvaa ja samaan aikaan työssäkäyvien määrä vähenee
  • Ennustuksen mukaan vuoteen 2060 mennessä yli 65 buotiaita kohti on vain 2 työssäkäyvää kun nykyinen luku on 4
  • Sama ikääntyvä yhteiskunta tuo haasteita ympäri Euroopan unioni, sillä syntyvyyden ja samalla väkiluuvn odotetaan piennetyvän yli puolissa EU maissa
  • aiheuttaa työvoimapulaa ja julkisten palveluiden kasvua
    • vanhemmat ihmiset tarvitsevat yhä parempaa hoitoa
  • Ratkaisukeinoina
    • työurien pidentäminen
      • koulutuksen lyhentäminen
      • eläkeiän nosto
    • maahanmuuton lisääminen
      • maahanmuuttajista helpotus työvoimapulaan
    • työn tehostaminen
Hyvinvointivaltion mallit

Pohjoismainen malli 

  • Sosiaaliturva tarjotaan kaikille riippumatta työsuhteesta ja yhteiskunnan palvelut on tasapuolisesti kaikkien käytössä
  • Valtio jakaa verovaroilla rahoitettuja tulonsiirtoja kuten lapsilisiä
  • esimerkkimaat Suomi ja Ruotsi

Liberaali malli

  • Sosiaaliturvasta vastaa pääasiassa perheet
  • Sosiaaliturvaa rajoitetaan vapaaehtoisilla (usein hintavilla) vakuutuksilla, joita kansalaiset voivat itse vapaasti ottaa
  • mallimaa Yhdysvallat

Mannerheimin malli

  • Sosiaaliturva sidottu vahvasti työhön, työpaikkaan ja sieltä saatavana tukeen
  • mallimaana Saksa

Välimeren malli

  • Sosiaaliturvasta huolehtii perhe ja suku
  • Kirkon harjoittama hyväntekeväisyys
  • mallimaana Italia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti