Yhteiskunnan kehitys
- Suomalaisen yhteiskunnan tunnusmerkki on nopea muutos
- 1900-luvun muutostekijät
- talouskasvu seurauksena tuottavuuden kasvusta, joka taasen pohjautui uuteen teknologiaan ja koko maailmantalouden laajentumiseen
- toisistaan riippuvat tekijät
- yhteiskunnan rakennemuutos > nopea elinkeinorakenteen muutos
- alkutuotanto > alkutuotantovaltainen agraariyhteiskunta
- maa- ja metsätalous antoi elannon suurimmalle osalle kansaa (n. 60%)
- jalostus > teollisuuden nousu ja kehitys
- teollisuus työllisti erityisesti kaupungeissa > 1950-luvulta alkaen nopea urbanisaatio eli kaupungistuminen
- tehokas aineellinen tuotanto takaa yhä yhteiskunnan vaurauden
- Palvelut > jälkiteollinen palveluyhteiskunta
- palvelut suurimpana työllistäjänä jo 1970-luvulta lähtien
- Tieto > informaatioyhteiskunta
- 1990-luvun laman jälkeen yleistyvänä trendinä ammatit, jotka liittyy tiedon käsittelyyn, siirtoon ja muokkaamiseen
Nyky-yhteiskunnan muut muodot
- Kulutusyhteiskunta
- runsas tuotanto ja kulutus
- halpa massatuotanto ja vaurastuneet kotitaloudet mahdollistavat yhdessä suuren kulutuksen
- ulkomailta tuonti > halpatuotanto esim. Kiinassa ja Aasiassa
- myös kertakäyttökulttuuri
- Riskiyhteiskunta
- runsas ja hallitsematon kulutus synnyttää maailmanlaajuisia ympäristöuhkiä
- ilmaston muutos kiihtyneen kasvihuoneilmiön seurauksena
- keskilämpötilan kohoaminen
- kaatopaikat suuria metaanintuottajia
- teollisuuden päästöt > hiilidioksidi, rikki
- merten saastuminen esim. muovijätteiden seurauksena
- erilaiset laskeumat
- myös tieto tuo mukanaan kyberturvallisuuteen liittyviä uudenlaisia riskejä
- Hyvinvointiyhteiskunta
- Suomi kehittyi pohjoimaiseksi hyvinvointivaltioksi viimeistään 1980-luvulla
- vauraus, kansalaisten hyvinvointi ja valtiovallan takaamat laajat ja laadukkaat peruspalvelut kuten ilmainen koulutus ja hyvät sekä tasavertaiset terveydenhuoltopalvelut
- Koulutusyhteiskunta
- laaja ja ilmainen peruskoulu yliopistotasolle saakka
- rakennemuutoksen yhteydessä koulutusaste kohosi
- ylioppilastutkinnon suosio
- kattava ja maanlaajuinen yliopistoverkko
- 1970-luvulla yhteinne peruskoulu
- 1990-luvulla ammattikorkeakoulujen kehitys
Yhteiskunnan sosiaaliset erot
Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ongelmat ja haasteet
Eläkepommi ja väestön ikääntyminen ja sairaudet
Talousvaikeudet
Globaalit ympäristöongelmat
Nuorten syrjäytyminen
Yleinen pahoinvointi
Eriarvoisuus
Urbanisaatio köyhdyttää maaseutuja
Epäluottamus poliitikkoja kohtaan
Ikääntyvä yhteiskunta - eläkepommi
- Ennen yhteiskunnassa vallitsi luokkajako ja puhuttiin rikkaista ja köyhistä
- Nykyään yhteiskunnan jako hyvä ja huono osaisiin ei ole niin jyrkkä, sillä vaikka Suomessa on rikkaita ja köyhiä molemmat ääripäät puuttuu kokonaan > ei rikkaiden aidattuja asuinalueita tai köyhien hökkelikyliä eli slummeja
- Suomessa suuri keskiluokka
- Yhteiskunnassa ei nykyisellään ole suuria sosiaalisia rajoja vaan leimaavana tekijänä on mahdollisuus näiden rajojen ylittämiseen
- sosiaalinen liikkuvuus eli siirtyminen yhteiskuntaryhmästä toiseen ennätys vilkasta
- sosiaalinen tausta ei tarkoita pysyvää kohtaloa
- Sosiaaliset erot perustuvat nyky-Suomessa pääosin työhön ja ammattiin
- yleisesti korkeampi koulutus takaa paremman toimeentulon
- samalla vaativat ja vastuulliset tehtävät ja erikoisosaaminen vaikuttaa
- Eniten suomen sosiaalisia eroja on kaventanut koulutus ja sen parantuminen
- Suomessa
- pienyrittäjyys melko vähäistä
- suuret kaupungin
- suurteollisuus
- keskittynytkauppa
- suuri keksiluokka työskentelee palveluiden alalla
- hoito- ja opetusalalla suurinosa työntekijöistä naisia
- Tuloerot
- tuloeroja kasvattanut se, että varakkain väestöosa hyötynyt osakekurssien noususta ja pääomatulojen verokevennyksistä toisaalta köyhimpien eloon vaikuttanut sosiaalietuuksien ja tukien leikkauksiet
Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ongelmat ja haasteet
- Suomalainen hyvinvointi valtio toimii hyvin niin kauan kun talouskasvu on nopeaa ja jatkuvaa > 1980-luvulla oli varaa rakentaa kattavat julkiset palvelut ja maksaa tukia myös varakkaille > 1990-luku toi tullessaan suuren laman ja aiheutti satojen työttömyyden, palveluiden ja tukien karsinnan, jolloin hätä ratkaisuna oli raju velanotto > 2000-luvun alussa elektroniikka ja uusi teknologia kasvatti taas hyvinvointia ja talouskasvu > 2008 vuoden yhdysvaltojen finanssikriisi horjutti koko maailmantaloutta ja aiheutti uuden laman
Verotus
- Valtaosa suomalaisia pitää laajoja julkisia palveluita kuten koulutusta ja terveydenhuoltoa, sekä sosiaalitukia tärkeinä > toisaalta nämä palvelut vaativat kuitenkin rahaa, jota kerätään veroina
- Paremmat palvelut edellyttää korkeitä veroja, mutta samalla veroja halutaan alentaa, jotta työnteko koettaisiin palkitsevammaksi ja kannustinloukkuja purettaisiin
- liian korkeat sosiaalituet passiovivat ihmisiä, mutta toisaalta liian pienet avustukset ajaa kaikkein pienituloisimpia ahdinkoon
- hyvätuloisten etuja halutaan leikata, mutta samalla täytyy miettiä "kuka haluaa maksaa veroja ellei itse hyödy niistä tarpeeksi?"
Eläkepommi ja väestön ikääntyminen ja sairaudet
- Sodan jälkeiset suuret ikäluokat eläköityy, mutta työssäkäyvien määrä pienenee entisestään
- kasvava huoltosuhde
- syntyvyys vähäistä teollisuusmaassa
- kasvavat julkiset menot
- eläkkeet ja terveys- ja hyvinvointipalvelut, sekä hoito- ja kuntoutuspalvelut
- teollisuusmaissa myös liikunta yhä vähäisempaa, jolloin liikalihavuus aiheuttaa sairauksia, jotka tuovat lisäkuluja ja vaikeuttavat yksilöiden elämää
- sydän- ja verisuonisairaudet
- vanhuusiän diabetes
- tuki- ja liikuntaelinsairaudet
- aiheittaa työvoimapulaa
Talousvaikeudet
- kasvavat tuloerot
- Vuoden 2008 yhdysvaltojen finanssikriisistä käynnistynyt maailmalaajuinen lama
- työttömyys, lomautukset, konkurssit
- Yritystoiminan epävarmuus
- Kiina-ilmiö > siirretään kotimaista tuotantoa halpatuotannon maihin
- automatisaatio ja koneet korvaavat työntekijän
- Työntarjonta ja kysyntä ei kohtaa > kitkatyöttömyys
- pienipalkkaiset alat tarvitsevat toimijoita, mutta ne eivät houkuta nuoria
- Kasvavat vaatimukset koulutuksen osalta > koulutusinflaatio
- vaatuimukset kasvavat ja toisaalta nuorien osaamistaso heikkenee
- ongelmanuoret > kasvava levottomuus ja keskittymiskyvyn puute jo pienestä asti
- mobiililaitteet tuovat mukanaan myös varjopuolia
- kansantalouden ja kotitalouksien velkaantuminen
- eläminen kallistuu > hyödykkeiden hinnat kasvaa
- inflaatio syö rahan arvoa
Globaalit ympäristöongelmat
- kulutusyhteiskunta ja kasvavat jätemäärät
- teollisuus ja saasteet > kiihtyvä kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos
- muuttuva ilmasto ja sen vaikutukset biodiversiteettiin
- kasvihuoneilmiötä kiihdyttää erityisesti kasvuhuonekaasvut > metaani, hiilidioksidi ja vesihöyry
- jätteet saastuttavat meriä ja teollisuuden päästöt rehevöittävät tai happamoittavat järviä
- raskasmetallit, muovit ja kemikaalit
- vaikuttvat esimerkiksi ihmisten lisääntymiseen ja sairauksiin
- Suomessa myös ydinvoimasta syntyvän jätteen loppusijoitus
- pitkä puoliintumisaika ja toisaalta radioaktiivisuus
Nuorten syrjäytyminen
- Työttömyys
- Ylemmänkoulutuksen suuri kysyntä aiheuttaa sen, että paikkoja on vähemmän kuin sisäänpyrkijöitä > toisaalta kehittyvä tekniikka edellyttää työurilla jatkuvaa ja ajankohtaista koulutusta
- kannustinloukut > kannattavampaa olla työtön kuin tehdä pienipalkkaista työtä
- muuttuvat kiusaamisen muodot yhä raadollisempia (internet, some ja anonyymius)
- päihteet > alkoholi ja huumausaineet
Yleinen pahoinvointi
- Ajan kasvava merkitys ja kiire > stressi ja ylisuorittaminen
- työttömyys tai työuupumus
- taloudelliset ogelmat ja talousahdinko
- väliinputoajat > ilman kunnon koulutusta yhä hankalampi päästä töihin ja toisaalta kannustinloukut, sekä pitkäaikaistyttömyys
- päihteet ja mielenterveysongelmat
Eriarvoisuus
- Maahanmuuttajat ja pakolaiset
- vaikea kotoutuminen
- erilainen kieli ja kulttuuri hankaloittaa sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan, tapoihin ja kulttuuriin
- uskonnolliset ja kansalliset vähemmistöt
- Suomessa perinteisesti hyvin paljon alkuperäistä kansaa > muiden maiden kansalaiset suurena vähemmistönä
- syrjäytyminen ja vaihteleva suhtautuminen
- yhden tekemän rikkeen takia helposti muutkin leimataan
- kansalaisten pelko ja tyytymättömyys
- pakolaisten vastaan otto syörahaa kun samaan aikaan kansa kärsii pitkäaikaistyöttömyydestä
- lisääntynyt terrorismi Euroopassa herättää pelkoa
- Tuloerot kasvat kansalaisten välillä
- varakkain väestönosa hyötynyt osakekurssien noususta ja pääomatulojen verojen alentamisesta
- samalla sosiaalitukia on pienennetty > pitkäaikaistyöttömien todellinen köyhyys
- toisaalta kuitenkin tasaava verotus (progressiivinen eli tulojen mukaan nouseva verotus)
- samalla myös naisten euro on yhä 80snt > naisten koulutustaso kuitenkin korkeampi
- naisvaltaiset alat ovat miesvaltaisia alempiarvostettuja
- miesvaltaistenalojen palkkatasot korkeammat
- äitiys ja "lapsihaitta"
- äidin ansiot pienenevät vapaiden kuten äitiysloman takia > samalla usean vuoden poissaolo nakertaa ammattitaitoa > vaatii koulutusta
- nuorillenaisille myös maksetaan mieluusti pienempää palkkaa, koska äitiyslomat tuovat työnantajalle suuret kulut
- naisten tyytyminen omaan palkkatasoon
- naiset eivät pyri yhtä ahkerasti parempiin työtehtäviin tai parempaan palkkatasoon
- äitiyden ja johtajuuden yhteensovittaminen hankalaa
- vastuu
- vastuuta ja korkeaa koulutusta vaativissa tehtävissä palkkaerot korostuvat
- Myös eriarvoisuus teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välillä kasvaa
Urbanisaatio köyhdyttää maaseutuja
- urbanisaatio eli kaupungistuminen synnyttää suuria kaupunkikeskittymiä, joilla on korkeat hinnat ja kattavat palvelut
- toisaalta suuressa kaupunkikeskittymässä kuten pääkaupunkiseudulla asuntojen ja elämisen hinta kallista > asuntojenhintakupla
- sen sijaan maaseutukunnat kärsivät ja muuttuvat syrjäisiksi periferioiksi, joiden väestö ikääntyy ja palvelujen tarve kasvaa samalla kun työikäiset muuttavat pois paremman elannon perässä
- maaseudulla palveluiden taso ja tarjonta heikkenee
- Kunnista tulee
- muuttuvoittokuntia >veronmaksajat haluavat muuttaa vauraaseen kuntana matalan veroprosentin ja palveluiden,s ekä työmahdollisuuksien myötä
- muuttotappiokuntia > veromaksajat haluavat muuttaa halvempaan kuntaan, jossa on paremmat palvelut ja työmahdollisuudet
- usein joudutaan turvautumana palveluiden supistamiseen ja kuntaliitoksiin (Salo)
Epäluottamus poliitikkoja kohtaan
- Vaalisotkut ja epäselvyydet
- korruptio ja lahjusepäilyt
- Kansa kokee poliitikkojen toiminnan usein toimimattomaksi
- ajatukset eivä toimi tai aikaa "tuhlataan" vähäpätöisiin asioihin relevanttien kysymysten sijaan
- Rauhaton ja tyytymätön tilanne kaikkialla maailmassa
- Lähi-Idäntilanne ja pakolaisuus kiristää välejä (huomioi kylmän sodan asetelma)
- Venäjän ja Ukrainan sotkut
- USa:n presidentinvaalien yllätystulos ja Donald Trump uudeksi presidentiksi
- Lisäntyneet terroriteot Lähi-Idässä ja Euroopassa
Ikääntyvä yhteiskunta - eläkepommi
- Yhteiskunta ikääntyy ja ikäjakauma muuttuu siten, että vanhoja ihmisiä on suhteessa nuoriin ja työssäkäyviin yhä enemmän
- Ihmisten odotettu elinikä on entistä pidempi kun taas syntyvyys ja lapsiluku laskussa
- esimerkiksi suomessa sodan jälkeen 1940-50-luvuilla syntyneet suuret ikäluokat saavuttavat eläkeiän 2010-luvulla > suurten ikäluokkien jälkeen syntyvyys on jatkuvasta pienentynyt
- Yhteiskunnan rakneteessa eläkeläisten osuus kasvaa kun taas työikäisten määrä vähenee > Huoltosuhde (työssäkäyvien 15-65 v suhde työttömiin eli lapsiin ja vanhuksiin) kasvaa eli työssäkäymättömien "Huollettavien" (lapset, vanhukset, sairaat) osuus kasvaa ja samaan aikaan työssäkäyvien määrä vähenee
- Ennustuksen mukaan vuoteen 2060 mennessä yli 65 buotiaita kohti on vain 2 työssäkäyvää kun nykyinen luku on 4
- Sama ikääntyvä yhteiskunta tuo haasteita ympäri Euroopan unioni, sillä syntyvyyden ja samalla väkiluuvn odotetaan piennetyvän yli puolissa EU maissa
- aiheuttaa työvoimapulaa ja julkisten palveluiden kasvua
- vanhemmat ihmiset tarvitsevat yhä parempaa hoitoa
- Ratkaisukeinoina
- työurien pidentäminen
- koulutuksen lyhentäminen
- eläkeiän nosto
- maahanmuuton lisääminen
- maahanmuuttajista helpotus työvoimapulaan
- työn tehostaminen
Hyvinvointivaltion mallit
Pohjoismainen malli
Liberaali malli
Mannerheimin malli
Välimeren malli
Pohjoismainen malli
- Sosiaaliturva tarjotaan kaikille riippumatta työsuhteesta ja yhteiskunnan palvelut on tasapuolisesti kaikkien käytössä
- Valtio jakaa verovaroilla rahoitettuja tulonsiirtoja kuten lapsilisiä
- esimerkkimaat Suomi ja Ruotsi
Liberaali malli
- Sosiaaliturvasta vastaa pääasiassa perheet
- Sosiaaliturvaa rajoitetaan vapaaehtoisilla (usein hintavilla) vakuutuksilla, joita kansalaiset voivat itse vapaasti ottaa
- mallimaa Yhdysvallat
Mannerheimin malli
- Sosiaaliturva sidottu vahvasti työhön, työpaikkaan ja sieltä saatavana tukeen
- mallimaana Saksa
Välimeren malli
- Sosiaaliturvasta huolehtii perhe ja suku
- Kirkon harjoittama hyväntekeväisyys
- mallimaana Italia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti