Talous

Talouden perusta

• Kansantalous muodostuu kuluttajista, yrityksistä, kunnista ja valtiosta eli se on yhteiskunnan talkoudesta muodostuva kokonaisuus
• yksinkertaisimmillaan jako voidaan tehdä kotitalouksien ja yritysten välille > kotitaloudet omistavat tuotannontekijöitä kuten työvoimaa ja ostavat hyödykkeitä eli tuotteita ja palveluita kun taas vastaavasti yritykset ostavat tuotannontekijöita ja valmistavat hyödykkeitä

Kuluttajat kuluttavat yritysten tarjoamia hyödykkeitä

• kansantalous muodostuu sektoreista, joiden toiminta muodostaa  talouden kiertokulun
• kotitaloudet - kuluttaa hyödykkeitä ja tarjoaa työvoimaa (tuotannontekijä)
• yritykset - tuottaa hyödykkeitä ja tarvitsee tuotannontekijöitä (työvoima, pääoma eli koneet, luonnonvarat ja materiaalit)
• julkinen sektori eli valtio ja kunnat - perii verotuloja ja veroluonteisia maksuja yrityksiltä ja kotitalouksilta. Vastineeksi tuottaa julkisia palveluita kuten sosiaali- ja terveyspalveluita ja maksaa tulonsiirtoja kuten lapsilisät ja eläkkeet
• pankit - lainat eli rahan välitys säästäjältä kuluttajalle, hoitaa kotimaista ja ulkomaista rahaliikennettä
• rahoituslaitokset - keskuspankki, rahoitusyhtiö, vakuutusyhtiö ja kiinnitysluottolaitos
• ulkomaat  ja EU- ulkomailta ostetaan hyödykkeitä (tuonti) ja ulkomaille viedään kotimaista tuotantoa (vienti)

Julkinen sektori pitää verovaroilla yllä hyvinvointivaltiolle tunnusomaisia laajoja julkisia palveluita kuten terveydenhoitoon ja koulutukseen liittyviä palveluita

• Jokapäiväiset taloudelliset valinnat ovat talouspäätöksiä
• nämä kuluttajien päivittäiset valinnat vaikuttavat yritysten tarjontaan eli siihen millaisia tuotteita ja palveluita ne tuovat markkinoille
• kulutuksessa valinnat myös vaikuttavat siihen mitkä yritykset hyötyy > ostaessa kotimaisen tuotteen rahat hyödyttäävt suomalaista tuotantoa
• yksi tärkeimmistä talouspäätöksistä on oman henkilökohtaisen osaamisen kartuttaminen eli koulutukseen panostus
• nykyajan töissä käsitellään enenevissä määrin tietoa ja taitoa ja samalla työmarkkinat ovat niiden mukaiset > osaajille löytyy kysyntää kun taas heikommin koulutetut saattavat jopa syrjäytyä työelämän ulkopuolelle
• työ tarvitsee osaamista ja työnteko vaurastuttaa kansantaloutta

Vihreä väri kertoo tulojen tasaisesta jakautumisesta kun taas punainen kuvaa epätasaisuutta. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa tulot jakautuvt tasaisimmin, mutta Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Lähi-Idässä jakautuminen on epätasaisempaa ja tuloerot suuria

• taloudellisen kasvun eli tuotannon lisäämisen ohella kansan hyvinvointia parannetaan vaikuttamalla tulojen tasaiseen jakautumiseen (tulojen jakautumista mittaa Gini-kerroin)
• Gini- kertoimen kehitti italialainen tilastotieteilijä Corrado Gini ja siinä raja arvoina on 0-1(oheisessa taulukossa100) mitä lähempänä yhtä (sataa) numero on sitä epätasaisemmin tulot jakautuu

• Kuluttamista ohjaa useat eri tekijät
• tavaroiden ja palveluiden hinnat 
• kilpalu vaikuttaa kulutukseen > kuluttajalla usein mahdollisuus valita kilpailevien tarjoajien väliltä parhaaksi kokemansa laatu tai hinta (huomioi monopoli tilanteet !)
• käytettävissämme oleva raha tai rahan niukkuus
• esimerkiksi pienituloisuus, talouden heikko suhdanne, korkea inflaatio tai deflaatio vaikuttavat kulutukseen ja kuluttajan valintoihin
• niukkuus aiheuttaa tarpeen priorisoida eli asettaa tarpeet tärkeysjärjestykseen
• niukkuutta esiintyy myös tuotannossa, sillä tarvittavia koneita, raaka-aineita ja pääomaa on rajallinen määrä
• arvot, kulttuuri ja uskonto
• eri puolilla maailmaa tavat ja tottumukset myös kulutuksen suhteen ovat erilaisia
• mainonta 
• pyrkii luomaan uusia tarpeita ja vaikuttamaan kulutukseen mainonkeinojen avulla, esimerkiksi brändäyksen avulla tuotteista ehdään houkuttavia mielikuviin vaikuttamalla

Mainonta näkyy kaikkialla niin katukuvassa, internetissä kuin myös paperisen sanomalehdenkin sivuilla ja radiossa.

Taloustiede tutkii kansantalouden kiertokulkua ja toimintaa

• kansantalouden toimintaa tutkii taloustiede ja tarkemmin makrotaloustiede ja mikrotaloustiede > taloudellisten ilmiöiden tutkimus, valintojen vaikutusten arviointi ja järkevien taloudenpito periaatteiden luominen
• Taloudellisten olojen muuttuminen vaatii kuluttajien, yrittysten ja talouspolitiikanharjoittajien (esim. hallitus) yhteisvaikutusta
• järkevät talouspäätökset vaativat käytännön tietoa valintojen mahdollisista seurauksista eli hyödyistä ja haitoista
• samalla on tärkeää tuntea taloudellinen toimintaympäristö eli talouden eri toimijat ja niiden keskinäinen vuorovaikutus
• makrotalous
• makrotaloudessa näkökulma kiinnittyy koko kansantalouteen > kysynnän ja tarjonnan kohtaus markkinoilla, sekä tavaroiden ja palveluiden määrä 
• mikrotalous
• mikrotalous taasen keskittyy yksittäisten yrittäjien ja kuluttajien näkökulmien tutkimiseen koskien talouden ilmiöitä 

• Nykyaikaisen taloustieteen isänä pidetään Adam Smithiä (1723-1790 Skotlanti, Yhdistyneet kuningaskunnat)
• hän oli varhaisen vapaankaupan kannattaja ja liberaali, joka puhui kansantaloutta ohjaavasta "näkymättömästä kädestä"
• tunnetuin teos Kansojen varallisuus (1776), joka esitti markkinatalouden vastapainona merkantilismille

Suomalaisten elinkeinot ja rakennemuutos

• Rakennemuutos - kun talouden tuotanto rakenne muuttuu joidenkin toimialojen merkitys kasvaa ja samalla toisten heikkenee, jolloin uudet alat korvaavat vanhoja. 
• Elinkeinojen jako 
• alkutuotanto - maa- ja metsätalous kuten kaivokset
• jalostus - teollisuus ja rakentaminen
• palveluelinkeinot - palvelukeskeisyys ja kaupungistuminen
• tietoyhteiskunta - yhä useampi työ vaatii tietoja ja taitoja > koulutus
• Talouden kehitykseen ja yhteiskunnan kehitystasoon vaikuttaa näiden elinkeinojen jakautuminen 
• vauraalle maalle tunnuksenomaista on suuri palveluiden osuus ja vähäinen alkutuotannon osuus
• Suomesta kehittyi tälläinen palvelukeskeinen hyvinvoivayhteiskunta suhteellisen myöhään ja nopealla aikavälillä

Tuntemattoman osan elinkeinorakenteesta muodostaa harmaatalous.  Lähde: Internetix

• 
  
• ei enää omavaraistaloutta
• erikoistuminen

• Elinkeinorakenteen muutokset
• Alkutuotanto
• osuus vähentynyt huomattavasti > 1800-luvun lopulla osuus oli yli 60%, mutta nykyään enää n. 2% > niukan pääoman kehitysmaasta pohjoismainen korkean elintason hyvinvointi valtio
• raaka-aineiden tuonti ulkomailta halvempaa > taloudellinen kannattavuus
• teollisuuden kehityksen myötä tuottavuus tehokkaampaa > tarvitaan vähemmän työvoimaa
• 2000-luvulla maa- ja metsätalouden ongelmat
• EU:n myötä uusi lainsäädäntö ja maataloudessa tilakoot kasvoivat ja tilojen määrä väheni

Suuret tilakoot ja kasvaneet vaatimukset ovat ajaneet monet pienemmät maatalouden tuottajat ahdinkoon.

• Jalostus
• jalostuksen eli teollisuuden osuus kasvanut 10% noin 20%
• 1800-luvun puolivälissä ulkomaiset yrittäjä loivat perustan Suomen teollisuudelle tarviottavien tietojen ja pääoman avulla > autonominen Suomi oli portti Venäjän markkinoille
• Toisen maailmansodan jälkeen suuret sotakorvaukset pakottivat suomalaiset yritykset laajentumaan ja lisäämään sekä uudistamaan esim. teräksen tuotantoa > taloudellinen kasvu ja teollisuuden tehostuminen
• 1950-60 -luvuilla murros > vientiteollisuus viisinkertaistuu ja kaupungistuminen eli urbanisaatio kiihtyy > kaupunkien teollisuus houkuttelee nuoria töihin, sillä maaseutu ei enää elätä kaikkia
• 1990-luvulla alkoi uusi teollisuuden rakennemuutos kun sähkö- ja elektroniikka teollisuus kasvoi nopeasti myöhemmin uusi teollisuuden ala ajautui kuitenkin pahoihin vaikeuksiin, joita edesauttoivat 2008 finanssikriisistä alkanut maailmanlaajuinen lam

Pääkaupunkiseutu on yksi Suomen suurista kasvukeskuksista

• Palvelut
• Palveluiden osuus on noussut n. 20% yli 60%
• Palvelut keskittyvät erityisesti kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin kun taas syrjäisempi maaseutu eri periferia autioituu
• Hyvinvointiyhteiskunna julkinen sektori tuottaa verovaroilla huomattavan määrän palveluita kuten sosiaali-, terveys-, sivistys- ja koulutuspalveluita
• 1800- luvun omavaraistaloudesta (lähes kaikki tarvittava tuotettiin itse) on siirrytty erikoistumiseen
• viimeistään 1980-lukuun mennessä Suomi saavutti asemansa pohjoismaisena korkean elintason hyvinvointiyhteiskuntana, jossa tuloerot ovat pienet, kaupungistuminen korkeaa ja palvelut työllistävät suurimman osan ihmisistä

Palvelut muodostavat suurimman osan työpaikoista nykyään

• Tietoyhteiskunta
• Suomi on 2000-luvun aikana siirtynyt palveluyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaa, sillä lähes kaikilla aloilla käsitellään nykyään tavalla tai toisella tietoa
• varsinaisia tietotöitä ovat esim. työt, jotka liittyvt tietoliikenteeseen, tiedonvälitykseen, koulutukseen tai tutkimukseen
• samalla myös ulkomaankauppa vaatii nykyisin yhä enemmän tiedon kanssa työskentelyä

Tietoyhteiskunnassa hyvän ja ajankohtaisen osaamisen ja koulutuksen merkitys korostuu

• Mitkä tekijät mahdollistivat elinkeino rakenteen muutoksen ja kulun kohti korkeampaa elintasoa
• 1800-luvun lopulla talouden voimavaroja keskitettiin maatalouteen, teollisuuteen ja kaupan kehittämiseen > talous alkoi vaurastua
• ulkomaiset yrittäjät tulivat Suomeen tähtäimessään Venäjän, erityisesti Pietarin suuret markkinat > tarvittava osaaminen ja varallisuus
• Finlayson, Sinebrychoff
• 1800-luvun lopulla saha- ja paperiteollisuuden vienti ulkomaille kasvatti taloutta
• Metsäteollisuuden ansiosta talous ja hyvinvointi kasvoi pitkälle 1900-lukuun
• Talouden suuri murros 1950-60 -luvuilla
• Venäjän suuret sotakorvaukset pakottivat teollisuuden kehittymään ja korvaukset saatiin maksettua vuoteen 1952 mennessä
• hyvinvointivaltion perusta
• elintason noustessa palvelujen osuus työllistäjänä kasvoi > laajeneva koululaitos ja terveydenhuolto
• Teollisuuden osuuden pienemiseen vaikuttanut myös automaatio, koneet ja kheittynyt tekniikka, sekä pääomavaltaisuus

• Nykyaikainen talous on kansainvälisempää 
• talouden kansainvälistyminen ja globaalit markkinat
• kauppasopimukset ja uudet markkina-alueet
• Maailmatalous on kolminapainen eli sitä hallitsee tällä hetkellä Länsi-Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Aasian vauraat kansataloudet (Japani, Etelä-Korea, huomaa myös suuret nousevta taloudet Intia ja Kiina)
• maailmantaloutta ohjaa muutama suuri valtioryhmä, sekä suurten ylikansallisten yritysten vaihdanta ja kilpailu
• tietotekniikan kehitys ja käyttö osanan yhteiskunnan perustoimintoja > tietoyhteiskunta
• Taloudellinen ja poliittinen kiinnittyminen Eurooppaan 1980-luvulta alkaen
• EU jäsenyys 1995 ja samalla kuuluminen talous- ja rahaliitto EMUun 
• käytössä kolamannen vaiheen yhteisvaluutta Euro
• Yhteisvaluutan vaikutukset
• kilpailu avoimempaa yritysten ja maiden välillä
• työvoiman siirto maasta toiseen helppoa
• jäsenvaltioiden yhteinen keskuspankki (EKP) ja rahamarkkinoiden korot
• toisaalta huolena se onko jäsenmaiden taloudet niin yhtenäisiä, että niille sopii sama valuutta, korkotaso ja rahapolitiikka > Euroopa alueelliset ja sosiaaliset erot suuria
• unionin aluepolitiikka tukee alueita, joilla elintaso on keskimäärin alhaisempi (esim. Suomen köyhemmät alueet

Yhteisvaluutta euro

Kolminapainen maailmantalous

Maailmantalous

• Maailmanpankki
• 1945
• kehitysmaiden taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehitysen edistäminen
• lainat ja talouspoliittinen neuvonta
• 188 jäsenmaata
• IMF - Kansainvälinen valuuttarahasto
• 1944
• kansainvälisne rahataloudellisen yhteistyön edistys
• valuuttamarkkinoiden vakauden ja hallitun kasvun ylläpito
• samalla rahoitustoimet ja kehitysmaiden talouskasvun neuvonta ja valvonta
• 188 jäsenmaata
• WTO - Maailmankauppajärjestö
• 1995
• työ tullien ja vapaankaupan esteiden poitamiseksi
• kehittää kansainvälisen kaupan pelisääntöjä
• 160 jäsenmaata (Venäjä ei jäsen)

Pohjois-Amerikka

• Maailmatalouden veturi
• valuuttana yhdysvaltain dollari > maailmantalouden päävaluutta, jolla hinnoitellaan monet raaka-aineet kansainvälisillä markkinoilla (esim. öljy)
• Suuret kotimaan markkinat ja luonnonvarat
• suuryrityksiä (WalMart, Exxon mobil)
• Kehityksen mittarit
• BTK eli bruttokansantuote
• inhimillisenkehityksen indeksi
• Gini-kerroin > tulerot melkosuuret

Länsi-Eurooppa

• Talous- ja rahaliitto EMU:n kolmannen vaiheen rahaliitto ja yhteisvaluutta euro (1999)
• Saksan, Ranskan ja Italian kokonaistuotannon arvo lähes 75% euroalueen kokonaistuotannosta
• Talouksissa rakenne ja elintasoeroja
• Euroopan unionin alueella vapaakauppa ja suuret sisämarkkinat
• yritysten liikkuvuus

Aasia

• Japani
• Etelä-Korea
• Kiina
• tullut merkittävä talousmahti, jonka kasvu on keskittynyt maan rannikoille ja vauraisiin kaupunkeihin (Hong Kong, Peking)
• maailman toiseksi suurin kansantalous Yhdysvaltojen jälkeen > 30 vuotta jatkunut nopea kasvu
• Houkuttelee sijoittajia ja yrityksiä korkeiden kustannuksien maista > Kiina-ilmiö
• halvempi työvoima ja työvoimakustannukset, sekä matalat palkkatasot
• maailman teollisen tuotannon tehdas
• Suuret kotimaanmarkkinat > tarjoaa hyvät kasvumahdollisuudet, koska maassa asuu n. viideosa koko maailman väestöstä
• Kasvun varjopuolet
• suuret alueelliset elintasoerot
• valtaosa kansasta työskentelee heikosti tuottavan maatalouden parissa
• luonnon kohtuuton kuormitus valtavan teollisuuden takia > ympäristökysymykset ja päästöt
• Kiinan valuutta ei yhtä merkittävä maailmantaloudessa
• Intia

Taloudellinen toiminta ja yritykset
Talouskasvu

Tutkimuksessa ja tuotekehityksessä tarvittava osaaminen edistää merkittävästi talouskasvua

• Talouskasvu on yhteiskunnallinen ilmiö, joka tarkoittaa sekä tavoroiden ja palveluiden tuotannon, että aineellisen vaurauden kasvua
• Talouskasvuun tarvitaan tuotannontekijöitä
• määrän lisäksi tuotannontekijöiden laatu ja käyttötapa vaikuttavat merkittäävsti talouskasvuun
• tekniikan kehitys, hyödynnys ja oikeanlainen käyttö ovat aivainasemassa
• samalla moderniteknologia vaatii osaamista eli ihmisten tietoja ja taitoja sekä jatkuvaa koulutusta eli näiden tietojen päivitystä

Tuotannontekijät ja työn tuottavuus

Työvoima on kotitalouksien yrityksille tarjoama tuotannontekijä. Työstä maksetaan korvaukseksi palkkaa, jonka turvin kuluttajalla on varaa kuluttaa yritysten tuottamia hyödykkeitä

• Talouden kasvun mahdollistavat tuotannontekijät eli
• raaka-aineet 
• raaka-aineiden kuten luonnon varojen niukkuus rajoittaa luonnonvarojne käyttöön perustuvaa ekstensiivistä talouskasvua
• luonnonvaroja on uusiutuvia ja uusiutumattomia
• raaka-aineiden lisäksi tuotanto tarvitsee enrgiaa
• fossiiliset polttoaineet ja uusiutuvat enrgialähteet
• Reaalipääoma
• koneet ja teknologia
• tehokkuus ja automatisaatio
• työn tuottavuus
• rakennukset 
• vaihtoehtona verkkokauppa
• inhimillinen pääoma
• työvoima ja osaaminen
• koulutus, ammattitaito, työssäkertyvä kokemus
• osaaminen talouskasvun tärkeinlähde
• tietoyhteiskunnassa tietojen ja taitojen merkitys korostuu
• tutkimus ja tuotekehitys > kehityksen mittarina
• Työn tuottavuus
• työn tuottavuus tarkoitta sitä kuinka suuri tuotannon määrä on yhtä työntekijää tai työtuntia kohti
• teollisuusmaissa työn tuottavuus on parantunut eli tuotannonmäärä on kasvanut työntekijää kohden
• työn tuottavuuden parantuminen näkyy työn ja vapaa-ajan välisessä suhteessa. Tuottavuuden parantumisen myötä työajat ovat vähentyneet samalla kun vapaa-aika kasvanut verrattaessa esimerkiksi 1800-luvun teollisuuteen (huomioi 1700-luvulla käynnistynyt teollinen vallankumous)
• tuottavuuden lisääntymiseen vaikuttaa olennaisesti tekninen kehitys ja edistys, sekä osaaminen, jota vaaditaan uuden tekniikan luomiseen ja käyttöön

Tekninen kehitys ja teollisuudessa tapahtuva automatisaatio vaikutta merkittävästi työn tuottavuuteen. Koneet saman aikaisesti vievät paikkoja teollisuudelta ja luovat tarvetta yhä paremmalle osaamiselle.

Luonnonvarat ja niiden niukkuus

Vaihdanta ja kilpailu
Kansantalous muodostuu kotitalouksien ja yritysten vuorovaikutuksesta
Huoltotase mittaa kansantalouden kasvua ja kiertokulkua, se näyttää miten kokonaistarjonnan- ja kysynnän tasapaino muodostuu

• kokonaistarjonnan muodostaa tuotanto (kotimaa) ja tuonti (ulkomaat)
• kokonaiskysynnän muodostaa kulutus (kansantaloudet, muutokset kertoo talouden vaurastumisesta) , vienti (ulkomaille) ja investoinnit (esim. teknologia ja koulutus)

Kotitaloudet

• Suomessa on väestöä n. 5,5 miljoonaa ja niistä kotitalouksia on n. 2,5 miljoonaa
• väestön ikääntyessä myös kotitalouksien keskikoko pienenee
• kotitaloukset ovat kuluttajia, säästäjiä, työntekijöitä ja yrittäjiä
• tulot
• palkkatulot > suurin tuloerä > palkkasummaan lasketaan kaikkien työtätekevien vuosiansioiden summa
• omaisuus ja yrittäjätulot (pääomatulot kuten osingot, obligaatiot, korkotulot, vuokratulot ja myyntivoitot)
• 1990-luvun puolivälin jälkeen tulonsiirtojen osuus on laskenut kun taas omaisuustulot ovat nousseet > tämä muutos lisää tuloeroja
• tulonsiirrot julkiseltasektorilta eli kunnilta ja valtiolta (lapsilisä, eläke, työttömyyskorvaukset)
• säästämisaste on säästetyttejen eli kuluttamatta jätettyjen varojen suhde käytössä oleviin tuloihin
• matala säästämisaste - huoleton rahankäyttö
• korkea säästämisaste - huolellinen ja suunniteltu rahankäyttö > varallisuus
• menot
• verot > valtiolle ja kunnille maksettavat tulo- ja pääomaverot
• kulutus > palvelut ja hyödykkeet
• velka > velkaantumisasteessa suhteutetaan yhteenlasketut velat ja kertyneet käytettävissä olevat tulot vuoden ajalta
• velat keskittyvät 25-40 vuotiaille > kansainvälisesti verrattuna vähävelkaisuus
• budjettirajoite - tulot tai muu varallisuus asettaa rajan kuluttamiselle (mihin rahat riittävät > niukkuus ja valinnat)

• maksuvaikeudet ja maksuhäiriömerkintä
• maksuhäiriömerkintä tarkoittaa toistuvasta velan laiminlyönnistä koituvaa luottotietojen menetystä ja merkintää luottorekisteriin
• merkintä säilyy rekisterissä aiheesta riippuen kahdesta neljään vuoteen
• merkinnän saa tuomioistuimen tuomiolla, ulosottomiehen varattomuusmerkinällä (ei tuloja tai ulosmitattavaa omaisuutta), yhtäjaksoisesti 1,5 vuotta kestäneestä ulosotosta tai kulutusluoton viivästyttyä yli 60 päivää (vaatii luotonantajan ilmoituksen)

Maksuhäiriömerkinnästä seuraa luottotietojen menetys

• maksuhäiriömerkinnän synty
• Laskun alkuperäinen eräpäivä 
•  eräpäivän jälkeen alkaa kertyä viivästyskorkoa (yleinen viivästyskorko = EKP:n viitekorko + 7prosenttiyksikköä)
• Noin 2 viikon päästä Maksumuistutus eli "karhukirje tai perintäkirje"
• viivästyskorko + maksumuistutus (max 5e per kirje)
• Noin 4 viikon päästä 1. Maksuvaatimus
• viivästyskorko + laskun summasta riippuen kulut max 14e, 24e tai 50e
• Noin 6 viikon päästä 2. Maksuvaatimus
• viivästyskorko + laskun summasta riippuen max 7e, 12e tai 25e
• Noin 8 viikon päästä haaste
• mikäli maksusuunnitelmaa ei ole sovittu velalle haetaan usein haastehakemus velan perijän puolelta
• haasteeseen on aikaa vastata 14 päivää > vastaamatta jätetystä haasteesta annetaan yksipuolinen tuomio, josta seuraa maksuhäiriömerkintä 
• oikeudenkäyntikulut riidattomissa velka-asioissa, velan suuruudesta riippuen 50e, 80e, 110e, 120e tai 160e + oikeudenkäyntimaksu 60e tai 80e
• Käräjäoikeuden tuomio
• asian riitautus >mikä maksu velvollisuus vahvistetaan > maksuhäiriömerkintä
• ilman maksusuunnitelmaa velka siirretään ulosoton perittäväksi
• Ulosotto
• ulosottomiehen vireilletuloilmoitus
• maksusuunnitelma tai maksukehotus ja palkan (myös eläke ja elinkeinotulot) tai omaisuuden ulosmittaus > rahat otetaan suoraan tuloista tai myymällä ulosmitattua omaisuutta
• Huomioi, että julkiset maksut (mm. terveydenhoito) ilman oikeuden päätöstä ulosottoon
• ulosotto veloittaa kaikista maksetuista suorituksista ja lyhennyksistä velasta riippuen 2,5e - 210e

• maksuhäiriömerkinnän vaikutukset
• hyödykkeitä ei myydä laskulla tai osamaksulla
• olemassa olevan luottokortin menetys ja uuden eväys sekä hankaluudet pankkikortin saannissa
• lainan ja luoton saanti vaikeutuu (usein ei saa ainakaan ilman takaajaa)
• vakuutuksien saanti ja vuokra-asunnon hankinta vaikeutuu (vuokra-asunnot vaativat usien kotivakuutuksen)
• hankaluuden työnsaannissa (esim. pankki- ja rahoitus- tai vakuutusala)
• hankaluudet liittymäsopimuksen saamisessa (kännykkään voi ostaa prepaid puheaikaa tai maksaa ennakkomaksulla)

Yritykset

Menestyvät, monikansalliset suuryritykset ovat maailmantalouden keskiössä.

• Tuotannontekijöiden kuten koneiden ja työvoiman avulla yritykset valmistavat hyödykkeitä eli tavaroita ja palveluita myytäväksi kuluttajille kuten kotitalouksille ja toisille yrityksille
• Suomessa vallitsee elinkeinovapaus ja samalla yrittämisen vapaus
• tiettyihin ammatteihin ja leinkeinohin tarvitaan viranomaisen myöntämä lupa
• esimerkikisi alkoholin myyntiin ja välitykseen tarvitaan luvat, joita myöntää sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira
• Yrityksen liikevaihto muodostuumyyntituloista, joista on vähennetty ostajille myönnetyt alennukset, arvonlisävero ja muut mahdolliset suoraan myyntiin perustuvat verot
• yritys on kannattava kun sen liiketoiminnassa kertyy liikevoittoa (tuloja enenmmän kuin menoja)
• Yrityksen uudistavat kansantaloutta
• huomioi esim. 1990-luvun teollisuuden rakennemuutos kun elektroniikkateollisuus kasvoi ja suuret uudet yritykset (Nokia) uudistivat Suomen teollista rakennetta
• yritys on uusien palveluiden ja tuotteiden kehittäjä, työllistäjä ja taloudellisten riskien kantaja
• samalla yrityksen voivat helposti siirtää tuotantoaa halvemman tuotannon maihin (Kiina-ilmiö), joten julkisen vallan tulisi luoda talouspolitiikallaan yrittäjyydelle mahdollisimman suotuisat toimintaedelletykset

• Menestyäkseen yritys tarvitsee 
• liikeidean - keskeinen tuote- tai toimintaidea esim. uusi myyvä tuote tai uudenlainen halvempi ja parempi tuotantotekniikka. Myös merkkinoiden hyödyntäminen voidaan laskea liikeideaksi kun tavaralle tai palvelulle ei ole tarjontaa, mutta kysyntää löytyy
• rahoitusta tai pääomaa - aloittavalla yrityksellä kestää jopa vuosia ennenkuin siitä tulee kannattava. Mutta tunnettu ja vakaa yritys tulee toimeen tulorahoituksella, jota se saa myymistään hyödykkeitä. Yrityksen perustajalla voi olla henkilökohtaista omaisuutta, yritys voi saada starttirahoitusta tai yritykseen voidaan sijoittaa
• myös valtio ja kunnat tukee yrittäjyyttä suorilla avustuksilla, koulutuksella ja lainoja takaamalla
• osaaminen - höydykkeiden tuotanto vaatii ammattitaitoa ja osaamista kuten koneiden käyttöä tai ammattitaitoa tietyn palvelun osalta
• tuoteosaaminen tarkoittaa sitä, että hyvä liikeidea on osattava muuttaa toimivaksi ja myyväksi tuotteeksi tai palveluksi, joka on myös kilpailukykyinen ja jonka tuotantokustannukset ja päästöt ovat kohtuulliset
• tuotetta on osattava markkinoida ja yritystalouden perusteet on tunnettava
• liiketoiminnan ymmärrys on tärkeää, jotta osaa etsiä optimaaliset markkinat tuotteelle ja sovittaa yhteen kuluttajan tarpeen ja yrityksen edun
• yrityksen markkina-arvoon eli hintaan vaikuttavat yrityksen kasvu ja kannattavuusnäkymät, sekä maine
• Yritysmuodot

YRITYSMUOTO	PERUSTAJAT	VALTA	VASTUU	OMINAISTA
TOIMINIMI esim. korjaus- ja siivouspalvelut, graafinen suunnittelu tai kioskin pito	-yrittäjä yksin tai yhdessä aviopuolison kanssa	-yrittäjä päättää itse päätöksenteko nopeaa -yrittäjä myy omaa amattitaitoaan	-yrittäjä vastaa henkilökohtaisella omaisuudella -osaamista tarvitaan kattavasti	-yksityinen elinkeinonharjoittaja -vähäinen alkupääoman tarve
AVOIN YHTIÖ -esim. pk-yritykset	-väh kaksi yhtiömiestä	-päätökset tehdään yhtiösopimuksen mukaan -jokainen voi tehdä sitoumuksia, jotka koskee kaikkia	-jokainen vastaa kaikella omaisuudellaan -pääomana yhtiömiesten panokset	-yhtiömiesten keskinäinen luottamus ja yhteistyökyky tärkeää -yhtiösopimus
KOMMANDIIT-TIYHTIÖ esim. asianajoliikeet ja pienet kuljetusliikeet	-väh yksi vastuullinen ja yksi äänetön yhtiömies	-päätöksenteko kuuluu vastuullisille yhtiömiehille	-vastuulliset vastaavat koko omaisuudellaan, äänettömät yhtiömiehet sijoittamallaan summalla	-avoimenyhtiön kaltainen
OSAKEYHTIÖ -taloyhtiöt -suuryritykset pörssiyhtiöt	-väh yksi osakas ja yksi osake (vähimmäisarvo 2500e) julkisilla osakeyhtiöillä osakepääoma väh 80 000e	-päätösvalta yhtiökokouksella, joka valitsee hallituksen hoitamaan asioita -toimitusjohtaja huolehtii päivittäisestä toiminnasta	-osakkaat vastaavat summalla, jolla ovat lunastaneet osakkeita	-osinkotulot -hallinnollisesti raskaampi -vaatii pääomaa
OSUUSKUNTA -vesiosuuskunnat -osuuskauppa -osuuspankki	-väh kolme perustajajäsentä	-päätösvalta osuuskunnan kokouksella, joka valitsee hallituksen hoitamaan asioita	-jäsenet maksavat maksamansa osuusmaksun määrällä	-sopii toimintaan, joka tavoittelee jäsenten yhteistä etua

• Yrittäjyyden riskit
• yrittäjältä vaaditaan riskin ottoa 
• joskus kuitenkin ilmeentyy esim. ongelmia maksaa velkoja takaisin kun liikeidea ei tuotakkaan suunnitelmien mukaan tai ilmenee muita yritystoimintaa haittaavia ja hidastavia tekijöitä (mm. lama ja talouden matalasuhdanne)
• omistajat eli osakepääoman sijoittavt eivät pysty tietämään ennalta sijoituksensa tuottoa, koska riippuu yrityksen kannattavuudesta kuten kysynnästä
• tässä tapauksessa vieraan pääoman sijoittajan asema on parempi sillä lainan korko määritellään lainasta sovittaessa eikä se vaihtele kysynnän mukaan
• pääomarakenne kertoo millainen suhde omalla ja vieraalla pääomalla on eli kuinka paljon kumpaakin on
• konkurssi eli vararikko
• tuomioistuin toteaa,  että yritys tai muu velallinen kuten säätiö tai luonnollinen henkilö kyvytön maksamaan velkojaan (Huom! valtio, kunnat ja seurakunnat eivät ole konkurssikelpoisia)
• maksukyvyttömällä velallisella ei ole määräysvaltaa omaisuuteen vaan varallisuus realisoidaan eli sen arvo selvitetään, jonka jälkeen omaisuus likvidoidaan eli käytännössä kaikki myytäväksi kelpaava omaisuus myydää niin että saaduilla rahoilla pyritään kattamaan mahdollisimman laajasti velkoja
• varat jaetaan velkojille
• pienyrittäjä menettää konkurssin pahimmassa tapauksessa kaiken omaisuutensa
• esimerkiksi Suomalaisista suurista yrityksistä lähiaikoina konkurssiin on ajautnut Tiimari (2014) ja Anttila (2016)
• Yrityssaneeraus eli velkasaneeraus
• konkurssin vaihtoehto ylivelkaantuneelle 
• tavoittena se, että ylivelkainen pystyy taas jatkamaan toimintaansa siten että yritystä tervehdytetään uudelleen neuvottelemalla ja lyhentämällä velkoja, sekä palauttamalla likviditeetti eli maksuvalmius

Markkinat

Malli kansantalouden kiertokulusta. Lähde: Internetix

• Markkinat on kotitalouksien ja yritysten kohtauspaikka, sillä taloustieteen mukaan kyseinen järjestely saattaa yhteen myyjät ja ostajat
• Markkinat tarkoittavat kaupankäyntiä torimyynnissä suuriin arvopapereita myyviin pörsseihin
• Markkinavoimat muodostuu taloudellisia päätöksiä tekevistä ihmisitä, joiden päätökset vaikuttavat kaupankäynninkohteina olevien hyödykkeiden kysyntään ja tarjontaan
• esimerkiksi Suomessa markkinavoimat vaikuttavat huomattavasti tuotantoon ja hyödykkeiden hintoihin kun taas valtio osallistuu talouspolitiikalla eli omilla päätöksillään talouden ohjailuun
• yhteistyö markkinavoimien ja talouspolitiikan välillä > ei niinkään vastakkaiset voimat
• valtasuhteet määräytyvät usein 
• Markkinat määräävät samalla sen millaisessa talousjärjestelmässä elämme
• Markkinatalous
• kapitalismi ja nykyaikainen teollisuusyhteiskunta (esim. Suomi)
• yritykset ja yksityiset kansalaiset hallitsevat tuotantovälineitä
• yksityisomistus
• perustuu kilpailuun, jossa kysyntä ja tarjonta määrää tuotannonlaajuuden ja hyödykkeiden hinnat

Kapitalismin vastakohta on suunnitelma talous, jota esimerkiksi Neuvostoliitto harjoitti.

• Suunnitelmatalous
• sosialismi ja tiukka valtiojohtoisuus
• valtio pitkälti päättää taloudesta ja omistaa tuotnnon välineet
• valtion pitkän aikavälin suunnitelmat mitä tuotetaan, miten ja kuinka paljon
• yritykset eivät saa itse päättää tuotannostaan
• kotitalouksien tarpeet eivät vastaa tuotantoa eivätkä hinnat vastaa kysyntää ja tarjontaa
• esim. Neuvostoliiton viisivuotissuunnitelmat ja Kiinan suunnitelmatalous

• Hyödykemarkkinat
• hyödykkeiden eli tavaroiden ja palveluiden kauppaminen
• myyjinä useinmiten yritykset
• ostajina kotitaloudet, toiset yritykset tai joskus myös julkinen sektori eli valtio tai kunnat
• vähittäismarkkinoilla myynti tapahtuu pienissä erissä ja ostajina ovat kuluttajat
• tukanleikkuu tai elintarvikkeiden myynti kuluttajalle
• tukkumarkkinoilla taasen myydän suuria eriä ja kuluttajina ovat toiset yritykset
• esim. suurten ruoka tai vaate erien myynti vähittäiskaupalle

Tuotannontekijä markkinoilla liikkuu tuotannontekijät kuten työvoima.

• Tuotannontekijämarkkinat
• kaupankäyntiä tuotannossa tarvittavilla tuotannontekijöillä kuten työvoimalla, luonnonvaroilla tai koneilla ja rakennuksilla
• esimerkkinä tuotannontekijämarkkinoiden kysynnästä on työpaikkailmoitus
• markkinoilla tuotannontekijöille määräytyy hinta esim. työlle palkka ja pääomalle tuotto
• voidaan jakaa työ-, raha- ja raaka-aine eli luonnonvaramarkkinoihin

• Rahoitusmarkkinat eli finanssimarkkinat
• tarjoavat rahoitusta erilaisiin tarpeisiin sekä kuluttajille, yrityksille, että julkiselle vallalle
• kapitalistisen kansantalouden kulmakivi
• ostajina ja myyjinä toimivat lainanottajat sekä lainanantajat eli säästäjät (rahoitus ylijäämä talouksilta alijäämä talouksille)
• kaupankohteina on raha joko talletusten, lainojen, arvopaperien tai muiden rahoitussopimusten muodossa
• osakkeet, obligaatiot, pankkilainat
• vähittäismarkkinat
• valtion tulonsiirrot, pankkiautomaatti nosto, asuntolainan myöntäminen
• tukkumarkkinat
• miljoonien arvoinen valuuttakauppa

Vaidanta > kysyntä ja tarjonta

• Vaihdanta muodostaa talouden kiertokulun
• Vaihdannassa hyödyke ja palvelu vaihtavat omistajaa tai työntekijä tarjoaa työpanoksensa rahaa tai muuta sovittua korvausta vastaan 
• entisaikaisessa omavaraistaloudessa tarvittavat hyödykket tuotettiin itse > vaihdanta ja siihen perustuva talous vaatii erikoistumista > aluksi tuotteita vaihdettiin toisiin tuotteisiin, mutta kehityksen mukana syntyi valuuttaan (rahaan) perustuva vaihtokauppa
• erikoistumisen myötä syntyy myös kilpailua tarjonnasta ja kysynnästä > erikoistumisessa syntyy ammattilaisuus (tietoja ja taitoja päivitetään jatkuvasti)
• Kiertokulun liike (virrat)
• Reaalivirta - tuotannontekijät ja hyödykkeet liikkuu > hyödykkeet kuluttajille ja tuotannontekijät yrityksille
• Rahavirta - raha liikkuu > kotitalouksille maksettavat korvaukset (plakat) tehdystä työstä ja yritysten hyödykkeistä saamat tulot
• normaali tilanteessa nämä virrat ovat samna suuruiset
• kiertokulun tasapainoa muuttavat kuitenkin säästäminen ja investoinnit (investoinnit lisää tuottavuutta > talouskasvun perusta)
• Hinta
• rahana mitattava arvo, joka syntyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan kohdatessa
• jos kysyntä ylittää tarjonna hinta nousee
• jos tarjonta ylittää kysynnän hinta laskee
• hinnan avulla tuotteita ja palveluita verrataan kilpailutilanteessa toisiinsa
• hintoihin vaikuttaa myös verotus

Kysyntä ja tarjonta, sekä niiden yhteys

Kysynnän ja tarjonnan välistä suhdetta kuvaava malli. Käyrien leikkauspiste osottaa määrän ja hinnan,m johon sekä kuluttajat, että tarjoajat ovat tyytyväisiä.

• Hintamekanismi ohjaa tuotettujen ja ostettujen hyödykkeiden määrää saattamalla yhteen kysynnän ja tarjonnan > paljonko tiettyä tuotetta tuotetaan ja paljonko kuluttajat haluaavat sitä ostaa
• usein tavaroita ja palveluita tuottaa voittoa tavoitteleva yritys > samalla näitä hyödykkeitä ostetaan ja myydään lähtökohtaisesti vapaasti (huomioi tietyt tuoteryhmät joihin liittyy rajoituksia ja kieltoja)

Kysyntä > kuluttajattajien hyödykkeiden osto ja tarve

• Kysyntäkäyrä - kuvaa kuinka paljon kuluttajat ovta valmiit kuluttamaan hyödykettä eri hinnoilla
• yleensä kysyntäkäyrä on laskeva > kun hinta laskee kysyntä kasvaa ja vastaavasti kun hinta nousee kysyntä kasvaa
• huomioi, ettöä kuluttajan varallisuuden kasvaessa ihmiset kuluttavat yhä monipuolisemmin ja suosivat laadukkaampia ja kalliinpia tuoptteita > esimerkiksi elintarvikkeissa voidaan suosia paremmin jalostettuja tai luonnonmukaisesti tuotettuja tuotteita

Kysyntää vaikuttavat tekijät

• Ostajien varallisuus > tulot ja muut pääoma
• Kuluttajien maku, tarpeet ja kulutustottumukset > kuinka haluttava tai tarpeellinen kyseinen tuote on (esimekiksi elintarvikkeet ovat yleisesti osa kuluttajan perustarpeita eli nälän ja janon tyydyttämistä) > tuotteista yritetään tehdä  
• Kilpailevien hyödykkeiden hinnat > tarjouksen ja hinta-laatusuhde > kuluttaja usein vertailee hintoja ja tekee valintansa hinnan ja laadun mukaan
• ostajien arviot hyödykkeiden hintojen tulevista muutoksista > jos kuluttaja arvioi, että hyödyke halpenee entisestään hän luultavasti lykkää erityisesti suurien sijoitusten tekoa
• kuluttamisen ettisyys ja ympäristövaikutukset > reilunkaupan tuottee, kotimaassa tuotetut tuotteet ja erilaiset sertifikaatit, jotka kertovat ympäristövaikutuksista tai reilusta korvauksesta tuottajille

Tarjonta >Hyödykkeet joita tuottajat kuten yritykset tarjoavat

• Tarjontakäyrä 
• tarkastelee tilannetta tuottajan eli yrityksen näkökulmasta
• käyrä usein nouseva
• halvalla eli pienellä voitolla tuotetaan vähän tai ei ollenkaan ja hinnan ja voiton kasvaessa yritys on halukas tuottamaan enemmän hyödykkeitä

Tarjontaan vaikuttavat tekijät

• Tuotannontekijöiden määrä > raaka-aineiden saatavuus voi olla rajattua, talous vaikeuksien takia työntekijöitä voidaaan vähentää
• Tuotantoteknologia eli koneiston laatu, käyttötapa ja niiden mahdolliset muutokset > tuotantokoneiston ominaisuudet, jotka vaikuttaa itse tuotantoon > paremmat laitteet = halvempi + nopeampi tuotanto
• Tuotannon muuttuvat kustannukset > esim raaka-aineiden hintojen muutokset ja investoinnit 

Kysyntä ja tarjonta käyrät

• kuvaavat niitä tuotettujen hyödykkeiden määriä, jotka kuluttajat ovat valmiit ostamaan ja tuottajat ovat valmiit tuottamaan
• Käyrien leikkauspiste osoittaa tietyn määrän ja hinnan, johon sekä ostajat, että myyjät ovat tyytyväisiä ja jolla varsinaista kauppaa tehdään

Kilpailun muodot

• Kilpailu syntyy tarjoajien ja ostajien välille > tarjonnasta kilpailee useat erikoistuneet tuottajat kun taas  hyödykkeiden ostamisesta kilpailevat kuluttajat (hinta-laatusuhde, harvinaiset hyödykkeet)
• kilpailun periaate = samoilla markkinoilla kilpaillaan samoilla hyödykkeillä samoista ostajista
• kilpailu ohjaa tuotteiden hintaa

Täydellinen kilpailu

Monopoli 

• Tilanne jossa myytävällä tuotteella tai palvelulla on vain yksi tarjoaja (tai yksi merkittävä tarjoaja)
• Kun myyjien välinen kilpailu puuttuu ainoaksi jäävä myyjä/ tarjoaj voi määrätä hyödykkeen hinnan
• ostajien päätettävissä on kuinka paljon he ovat valmiita ostamaan tuotetta kyseisellä hinnalla
• monopolia hallitsevat yritykset keskittyät usein varmoihin kassamagneetteihin eivätkä niinkään keskity kehittämään tuotteita
• Monopoli Suomessa
• Valtion yritykset
• Alko Oy - alkoholin vähittäismyynti
• VR-Yhtymä Oy - valtion rautatiet ja junaliikenne

Oligopoli

• Tilanne, jossa hyödykkeellä on muutama tarjoaja usein suuryritys, jotka pitävät markkinat vakaina
• Kilpailevat keskenään, mutta pystyvät olennaisesti vaikuttamaan tuotteiden hintaan
• Suomessa pankkitoimintaa on pitkään hallinnut muutama suuryritys (Nordea, OP-Pohjola, Danske bank)

  

  Lisää kuvateksti

  
  
  
  
• Duopoli on oligopolin alakäsite, joka tarkoitta sitä, että markkinoita hallitsee vain kaksi tuottajaa
• Suomessa päivittäistavarakauppa on keskittynyt pääosin kahdelle suurelle ketjulle S-ryhmä (osuuskauppa) ja K-ryhmä (Kesko + itsenäiset k-kauppiaat)
• Helsingin ja Tukholman välinen merireitti kahden matkantarjoajan hallinnassa Silja Line ja Viking Line

kartelli

• yritykset sopivat keskenään hyödekkeiden hinnoista, markkina-alueista ja tuotantomääristä
• Suomessa kielletty kilpailun rajoitus
• Esimerkit
• Kone - hissi- ja liukuporraskartelli
• Lemminkäinen - asfalttikartelli
• UPM -kymmenen, Stora Enso ja Metsäliitto - puunostokartelli

Huoltotase - kokonaistarjonta ja kokonaiskysyntä

Supply - tarjonta
demand - kysyntä
price- hinta
quantity - määrä
equilibrium - origo, jossa kysyntä ja tarjonta kohtaa

Huoltotaseen avulla mitataan ja tilastoidaan aknsantalouden tuotannon ja vaihdannan verkosto, jossa kokonaiskysyntä on aina yhtä suuri kuin kokonaistarjonta

• Tilastoidaan neljännesvuosittain ja vuosittain
• prosentti luvut tarkoittavat määrien reaalisia muutoksia > hintojen nousun vaikutus ei näy

Kokonaistarjonta - muodostuu kotimaisesta tuotannosta ja ulkomaan tuonnista

• Kotimainen tuotanto 
• Bruttokansantuote (BKT) - kotimaassa tuottettujen tavaroiden ja palveluiden arvo tietyllä aikavälillä
• BKT Capita - Bruttokansantuote suhteutettuna asukaslukuun
• Ulkomaan tuonti
• ulkomailta tuodut hyödykkeet

Kokonaiskysyntä - vienti, kulutus ja investoinnit

• kotimainen kysyntä - kulutus ja investoinnit
• yksityiset kulutusmenot
• kotitalouksien ostokset (ruoka, matkailu, hyödykket) ja voittoatavoittelemattomien järjestöjen menot (seurakunnat, asunto-osakeyhtiöt)
• julkiset kulutusmenot
• kuntien menot (julkiset palvelut kuten koulutus ja terveydenhuolto)
• valtion menot (tulonsiirrot)
• ulkomainen kysyntä - vienti
• ulkomaille viedyt hyödykkeet
• varastojen muutos ja tilastovirhe
• näin kysyntä saadaan vastaamaan tarjontaa

Bruttokansantuote ja muut hyvinvoinnin mittarit
BKT Bruttokansantuote)
HDI-Indeksi (inhimillisen kehityksen indeksi)
Gini-kerroin (tulojen jakautuminen kansantaloudessa)

Talouselämän vaihtelut ja häiriöt
Sisäinen tasapaino

• tavoitteena hallittu talouskehitys ja vakaat hinnat
• vakaat hinnatovat tavoittelemisen arvoista
• yritystoiminnan ja muun talouden toiminta ja kehitys hallittua
• säästäjän hyötyvät kun rahan ostovoima säilyy 
• korot ovat matalat ja investoinnit lainarahalla helpottuu > investoinnit talouskasvun perustana
• sisäistä tasapainoa arvioidaan hintojen vakaudella ja työllisyydellä

Inflaatio

• Hintojen noustessa samalla rahamäärällä saa ostettua entistä vähemmän hyödykkeitä
• Inflaatiolla tarkoitetaan yleistä hintatason nousua ja samalla rahan ostovoiman heikkenemistä
• Inflaatiota mitataan kuluttajahintaindeksin avulla
• kertoo montako prosenttia hintataso muuttuu kuukausitasolla tai vuodessa
• kuluttajahintaindeksi mittaa kotitalouksien ostamien hyödykkeiden hintoja sekä niiden muutosta
• Euroopan keskuspankki tavoittelee hintavakautta ja määrittelee tavoittelemansa hiontavakauden siten, että koko euroalueen hinnat saavat nousta max 2% vuodessa eli inflaatio saa olla keskipitkällä aikavälillä maksimissaan 2%
• yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi mittaa hintojen muutosta
• Inflaation syitä > monetaarinen ilmiö eli se liitty rahan määrään
• rahan- ja luotontarjonnan kasvu
• liikkeellä olevan rahan paljous
• raha- ja talouspolitiikan päätökset
• hyödykkeiden kysyntä- ja tarjonta
• osa syistä kotimaasta (palkkojen nousu) osa ulkomaisia (öljyn hinnan nousu)
• odotukset toteuttavat itsensä
• arviot hintojen tulevista muutoksista
• Kysyntäinflaatio
• kuluttajan haluavat ostaa hyödykkeitä enemmän kuin niitä on tarjolla
• usein nopean talouskasvun ajan ilmiö kun kuluttajien tulot kasvavat
• Kustannusinflaatio
• lähtee liikkeelle tuotannosta eli tarjontapuolelta
• työvoima- ja tuotantokustannukset kohoavat tai raaka-aineiden hinnat koghoavat > yrityksen pyrkivät nostamana hintoja, njotta niiden kannattavuus ei heikkene
• myös palkkojen nousu, verotuksen kiristyminen ja ulkomaisten hyödykkeiden kallistuminen voivat aiheuttaa kustannusinflaation

Deflaatio

• inflaation vastakohta, jolloin yleinen hintataso alenee ja rahan ostovoima paranee
• yleisen hintatson lasku on harvinainen ilmiö
• deflaation haitallisuus
• hintojen laskun ajatellaan jatkuvan, jolloin kuluttaja ei psta heti vaan odottaa hintojen laskevan entisestään
• kokonaiskysyntä heikkenee, jolloin kulutus ja investoinnit lvähentyvät
• yritysten kannattavuus heikkenee
• työttömyys ja palkkojen alentuminen
• velkojen reaaliarvon nousu ja lainanhoidon ongelmat
• heikkenevästä kysynnästä tule eitseään vahvistava kierre
• esim. Japani 2000-luvun alku
• deflaatio vaikuttaa kuluttajahintoja yleisemmin pörssiosakkeisiin, asuntojen ja tonttien hintoihin
• Pahensi osaltaan 1990-luvun lamaa ja 2009 lamaa

Työllisyys ja työttömyys

• Työnteko mahdollistaa talouskasvun ja ihmisten vaurastumisen
• työikäisistä ihmisistä muodostuu työmarkkinoiden tarjonta ja yrityksista sekä julkisesta taloudesta kysyntä
• 
  

Talouspolitiikka

Julkinen talous ja talouspolitiikka

Suomi, Eu ja kansainvälinen kauppa

Suomen talouden tulevaisuus ja sen haasteet